Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus: Rakenteellisen korruption kitkeminen on utopiaa, mutta avoimuutta tukevat nyt megatrendit

Kansainvälisten mittausten mukaan Suomi on alhaisen korruption maa. Meillä raskaan ja tuomittavissa olevan korruption muodot ovat siis harvinaisia.

Täysin vapaa korruptiosta emme kuitenkaan ole. Sen muodot ovat joiltakin osin jopa jyvittyneet arkeen ja muodostuneet omiksi, paikoin hyväksytyiksi toimintatavoikseen. Puhumme yhteistyöstä, vastavuoroisuudesta, tuttavan kaupoista ja kun minä autan, niin sinäkin autat. Paikoin argumentteina saattavat olla jopa yhteiset hyvät tavoitteet tai niihin vetoaminen.

Kuntaliiton mukaan Suomessa korruptiota on tyypillisimmin politiikassa, taloudessa ja julkisessa hallinnossa. Tyypillisimpiä korruption muotoja ovat suosinta, hyvä veli -verkostot, luottamusaseman väärinkäyttö ja virkavelvollisuusrikkeet.

Julkinen päätöksenteko, yrityskentän keskinäinen toiminta tai julkisuuden hallinta eri aloilla sisältävät lukuisia tilanteita, joihin korruptiota tutkivat viranomaiset eivät koskaan pääse käsiksi ja jotka jäävät jatkuvasti pimentoon. Hallinnossa, päätöksentekoprosesseissa, lupaprosesseissa ja vaikkapa kilpailutustilanteissa on useita mahdollisuuksia syrjivälle ja suosivalle toiminnalle myös lain puitteissa.

Luottamustoimien rinnakkaisuus, erilaiset roolit toisiaan tukevissa toimissa tai viroissa sekä aktiivisuus monella sektorilla ovat etenkin pienten ja vähäväkisten seutujen arkipäivää.

Korruption keskeisinä riskialueina pidetään rakennusalaa, julkisia hankintoja ja tarjouskilpailuja, yhdyskuntasuunnittelua, poliittista päätöksentekoa sekä puolue- ja vaalirahoitusta. Näistä lähinnä vaalirahoitus ylittää uutiskynnyksen.

Demokratian tukeminen ja päätöksenteon avoimuus ovat kuluvan vuoden kansainvälisiä megatrendejä. Niiden vanavedessä myös aktiivisuus niin painostuksen kuin hyvä veli -verkostojen purkamiseen varmasti lisääntyy myös Suomessa.