Mielipiteet

Puheenvuoro: Kiertotalous ja tuulivoima: elpymisstrategia myrskyisinä aikoina

Globaalin pandemian keskellä kiertotalous on nähty tulevaisuuden riskinkestävänä strategiana ja houkuttelevia sijoitusmahdollisuuksia on kehittynyt eri teollisuudenaloilla, joista tuulivoimasektori on yksi. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut energiasektoria häiritsevää levottomuutta. Euroopassa varaudutaan nyt uhkaan Venäjän energiantuonnin keskeytymisestä ja panostetaan monipuolisempaan portfolioon kriisin aiheuttaman riskin kompensoimiseksi. Suuria tuloksia esimerkiksi tuulienergian osalta ovat tehneet Orsted A/S, Siemens Gamesa Renewable Energy SA ja tanskalainen Vestas Wind Systems A/S, kukin yli 10 prosenttia voittoa. Yritysmaailmassa vahva myönteinen asenne kiertokulkuun on alkanut näkyä. Euroopan Agenda 2030 linjaa kiertotalouden yhdeksi tärkeimmistä kestävän kehityksen tavoitteista ja pyrkii nostamaan jätteen hyötyarvon 70 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä sekä kehittämään kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön perustuvaa liiketoimintaa.

Tuulienergiamarkkinat: lupaava paikka kiertotalousprojekteille

Euroopassa tuulienergian nähdään olevan avainasemassa EU:n uusiutuvan energian tavoitteiden ja ensimmäisen ilmastoneutraalin maanosan saavuttamisessa vuoteen 2050 mennessä (Euroopan Komissio, 2021). Vuonna 2020 tuulivoima täytti 16 prosenttia EU:n ja Iso-Britannian sähköntarpeesta. Suurin osuus tuli Tanskasta, yhteensä 48 prosenttia, Suomen osuuden ollessa 9 prosenttia. Tuulienergia on lupaava markkina kiertotalousprojekteille maailmanlaajuisesti. Se on myös yksi nopeimmin kasvavista uusiutuvan energian lähteistä, mikä on tärkeää, sillä vain 9 prosenttia luonnonvaroista lopulta palautuu tuotantokiertoon.

Tuulivoiman haasteita on ennakoitava

Suomi loi maailman ensimmäisen kiertotalouden kansallisen tiekartan (2016–2025). Vuonna 2021 käynnistettiin 141 uutta tuulivoimalaa, joiden kokonaisteho on 671 MW. Tuulivoiman kokonaiskapasiteetti on nyt 3257 MW ja viime vuoden lopussa toiminnassa oli 962 tuulipuistoa. Tuulivoiman osuus Suomen sähkönkulutuksesta on tällä hetkellä 9,3 prosenttia, ja sen ennustetaan nousevan 25 prosenttiin aikaisintaan vuoteen 2025 mennessä (Mikkonen, 2022).

Euroopassa ensimmäiset tuulipuistot ovat saavuttamassa 20–25-vuotisen käyttöikänsä lopun, joten nyt on erityisen tärkeää keskustella ikääntyvien tuulipuistojen päättymisstrategioista. Tuulivoimasektorilla on maailmanlaajuisesti käytössä noin 2,5 miljoonaa tonnia komposiittimateriaaleja, ja noin 50 000 tonnia lapoja on tällä hetkellä menossa kaatopaikalle tai poltettavaksi. Lisäksi monimutkaiset lupaprosessit ja muuttuva lainsäädäntö hidastavat toimijoita kehittymästä. Tuuliturbiinien toimittajilla ei ole toistaiseksi ollut olemassa käytöstä poiston suunnitelmia sen lisäksi, että asennettu komponentti on poistettu. Tuuliturbiinien kierrätettävyysaste on 85–90 prosenttia turbiiniversiosta riippuen. Lopun 5–10 prosentin kierrätysongelma johtuu lämpökovettuvien komposiittien käytöstä turbiinien lavoissa. Tällä hetkellä Suomesta puuttuu omaa turbiinien valmistusta ja tuulivoimaloiden korjauksiin erikoistuneita teknikkoja tarvitaan lisää.

Kiertotalous mahdollistaa onnistumisia

Kiertotalouden hyödyntäminen on strateginen mahdollisuus vahvistaa Suomen energiasektoria. Suomen tuulivoimamarkkinoilla toimii aktiivisesti lähes 200 yritystä ja muuta organisaatiota. Suurimmat sijoittajat ovat tähän mennessä olleet kotimaiset yhtiöt EPV Group, Tuuliwatti ja Suomen Hyötytuuli. Suomen tuulivoimasuunnitelman mukaan Kainuu on yksi sopivimmista tuulivoimarakentamisen alueista. Investointisuunnitelma on arvoltaan yli miljardi euroa, ja merkittävä osa on tarkoitus kohdentaa Kainuun seudulle. Suunnitellut tuulivoimalat merkitsevät yli 500 henkilötyövuotta, huomattavia kiinteistövero- ja vuokratuloja, sekä merkittäviä muitakin vaikutuksia tulevien vuosikymmenten aikana.

Täten lisää toimijoita kaivataan, jotka voivat sitoutua kiertostrategioihin koko tuotannon, jakelun ja käytön elinkaaren ajan. Olisi tärkeää toteuttaa kokonaisuuden suunnittelu kiertotaloutta silmällä pitäen, mukaan lukien selkeiden käytöstä poiston suunnitelmien luominen, 100-prosenttisen kierrätettävyyden saavuttaminen lapamateriaaleissa, voimaloiden elinkaaren pidentäminen teknikkojen aktiivisella koulutuksella, ennaltaehkäisevä huolto robotiikan avulla ja tarvittaessa materiaalien kierrätys sopiville aloille, kuten rakentaminen, autoteollisuus tai huonekaluteollisuus.

KAMKin CEMIS Business Development-yksikkö toteuttaa Pohjois-Pohjanmaan ely-Keskuksen rahoittaman AI Boost-hankkeen 2021-2022.

Kirjoittajat:

Anas Al Natsheh (FT), yliopettaja Kajaanin ammattikorkeakoulu, johtava teknologialiiketoiminnan kehitysasiantuntija CEMIS. Puh: 044 7101 228

Kawtar Ghafel (KTM), teknologialiiketoiminnan kehitysasiantuntija, Kajaanin ammattikorkeakoulu, CEMIS

Ilham Amazouz (KTM), teknologialiiketoiminnan kehitysasiantuntija, Kajaanin ammattikorkeakoulu, CEMIS

Lähteet:

https://blogit.lab.fi/labfocus/en/examining-wind-energy-in-europe-and-finland/

https://www.epressi.com/tiedotteet/energia/tuulivoimatilastot-2021-tuulivoiman-rakentamisessa-takana-ennatyksellinen-vuosi.html

https://www.businessfinland.fi/en/do-business-with-finland/explore-key-industries/energy/energy-generation/wind-power#:~:text=The%20first%20construction%20phase%20completed,capacity%20was%20added%20in%202017.

https://emf.thirdlight.com/link/gx5sj8wvtaji-jhm1ww/@/preview/1?o

https://ellenmacarthurfoundation.org/a-transformative-covid-19-recovery-strategy

https://www.businessfinland.fi/en/do-business-with-finland/kampanjasivut/tokyo2020-finland-pavilion/themes-of-the-pavillion/biocircular

European Commission. 2021. Onshore and offshore wind. Available at: https://ec.europa.eu/energy/topics/renewable-energy/onshore-and-offshore-wind_en

Wind Europe. 2021. Wind energy in Europe 2020 Statistics and the outlook for 2021-2025. Available at: https://windeurope.org/intelligence-platform/product/wind-energy-in-europe-in-2020-trends-and-statistics/

https://www.npr.org/2019/09/10/759376113/unfurling-the-waste-problem-caused-by-wind-energy?t=1647326110230

Construction of Finland’s largest wind farm launched in Kainuu and North Ostrobothnia – Investment package worth over EUR 1 billion in total | Metsähallitus (metsa.fi)