Kotimaa

Uusista maakunnista tuleekin sote-uudistuksessa hyvinvointialueita – Saarikko: "Keskustalle ne ovat jatkossakin maakuntia"

Hallitus kertoi lukuisista muutoksista, mitä lausunnolla olleeseen sote-uudistukseen on tehty.

Suomeen ei tulekaan sote-maakuntia vaan hyvinvointialueita, kertoi perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) tiistaina sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta koskevassa tiedotustilaisuudessa.

Palvelujen järjestämisestä vastaavat tulevaisuudessa 21 hyvinvointialuetta ja Helsingin kaupunki. Samalla maakuntavaaleista tuleekin aluevaalit ja maakuntavaltuustoista aluevaltuustot.

Hyvinvointialueen nimi muuttuu jatkossa maakunnaksi, kun esimerkiksi aluekehitystehtävät siirtyvät niille mahdollisesti myöhemmin.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Itä-Savo eli Savonlinnan seutu kuuluu Etelä-Savon hyvinvointialueeseen. Savonlinnan sairaalan yhteispäivystys ja Länsi-Pohjan sairaalan yhteispäivystys Kemissä jatkuvat vuoden 2032 loppuun.

Länsi-Pohjan sairaalan toiminta tulee siirtää pois ulkopuoliselta ostopalvelulta viimeistään vuoden 2025 jälkeen. Nyt se on ulkoistettu Mehiläiselle.

Uudelleen neuvoteltavat irtisanomisuhan alla olevat ulkoistussopimukset on määritelty erikseen. Hyvinvointialueet käytännössä ratkaisevat, miten ne haluavat niitä jatkaa.

Hyvinvointialueiden valtion ohjauksella ei puututa yksityiskohtaisesti hyvinvointialueen palvelutuotantoon.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Hyvinvointialueella on oltava riittävä oma tuotanto ja osaaminen, mutta ylikapasiteetin ylläpitoa ei enää edellytetä.

– Monituottajamalli jatkuu. Yksityisiltä palvelujen tuottajilta voidaan jatkossakin hankkia palveluja, ellei sitä ole erikseen laissa kielletty. Palveluseteliä voidaan käyttää kuten ennenkin, Kiuru sanoi.

Yksityistä palveluntuottajaa koskevia vaatimuksia on muutettu muun muassa alihankinnan ja vuokratyövoiman osalta, jotta alueet eivät joudu hankaluuksiin.

Rahoitukseen muutoksia

Hyvinvointialueiden ja kuntien rahoitukseen tehtiin muutoksia, jotka lieventävät uudistuksen vaikutuksia.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Uutena kriteerinä kuntien valtionosuuksien määräytymiseen tulee kunnan väestönkasvu.

– Sillä vastataan erityisesti kasvavien kaupunkiseutujen mahdollisuuteen tehdä investointeja, kuntaministeri Sirpa Paater o (sd.) kertoi.

Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu pääosin palvelutarpeeseen.

Alueiden välistä siirtymätasausta muutettiin siten, että ne lieventävät muutoksen vaikutuksia. Kaksikielisyyden painoarvo kasvoi.

Maakuntavero tulee

Kunnallisveroprosentteja leikataan 13,26 prosenttiyksikköä vuonna 2023, kun sote-palvelut ja pelastustoimi siirtyvät uusille hyvinvointialueille.

Hallitus valmistelee maakuntaveron käyttöönoton ja uusi vero otetaan käyttöön viimeistään 2026. Kuntaministeri Paateron mukaan maakuntaverosta kaikki hallituspuolueet ovat yksimielisiä.

Perusterveydenhuollon seitsemän päivän hoitotakuu toteutetaan Kiurun mukaan osana tuottavuuskokonaisuutta ja EU:n elpymisrahaa. Maakunnille luodaan siihen kannustin ja myös palvelusetelit ovat keinona.

"Ei nimi miestä pahenna"

Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoi, että sote-ratkaisu on keskustan tavoitteiden mukainen.

– Uudistus nojaa kotikunta-maakunta-mallille. Sen suuntaisesti sotea on valmisteltu ympäri Suomea jo vuosia.

Hän oli tyytyväinen myös siitä, että mitätöintiuhan alta poistettiin kaikki sellaiset ulkoistussopimukset, joissa lähinnä yhden tai muutaman pienen kunnan palvelut on ulkoistettu perusterveydenhuollossa.

– Ne voidaan uuden maakunnan toimesta neuvotella uuden lain mukaisiksi.

Saarikon mukaan tuleva maakuntavero vahvistaa maakuntien itsehallintoa.

– Ei nimi miestä pahenna, siksi keskustalle nämä ovat jatkossakin maakuntia, Saarikko sanoi.

Andersson: Hoitotakuun parannus tärkeä

Opetusministeri Li Anderssonin (vas.) mukaan uudistuksen yhteydessä tehtävä hoitotakuun parannus on äärimmäisen tärkeä.

– Pidämme tärkeänä, että hyvinvointialueiden rahoitus myös tarkistetaan jälkikäteen, jos niiden laskennallinen rahoitus ei riitä lakisääteisten palvelujen turvaamiseen.

Hän mainitsi, että laajat palveluiden kokonaisulkoistukset eivät sote-uudistuksen jälkeen ole enää mahdollisia.

Koulukuraattorit ja -psykologit siirtyvät hyvinvointialueiden palvelukseen, mutta palveluiden pysyminen kouluissa ja oppilaitoksissa on Anderssonin mukaan varmistettu.

Lakiesitykset eduskuntaan joulukuussa

Hallituspuolueiden eduskuntaryhmät ovat hyväksyneet sote- esityksen lähetettäväksi arviointineuvoston käsittelyyn.

Hallituksen on tarkoitus antaa lopulliseen muotoon viilatut lakiesitykset eduskunnalle joulukuussa.

Silloin eduskunta saisi ne käsiteltyä juhannukseen mennessä. Aluevaalit järjestettäisiin alkuvuonna 2022.

Uudet sote-palveluista ja pelastustoimesta vastaavat hyvinvointialueet aloittaisivat vuoden 2023 alusta.

EDIT: Juttua täydennetty kauttaaltaan.

Hallituksen seitsemän ministeriä kertoi sote-ratkaisusta tiedotustilaisuudessa tiistaina.
Kommentoi Ilmoita asiavirheestä