Ulkomaat

Valokuvaaja iskettiin tajuttomaksi koronarajoituksia vastustavassa mielenosoituksessa Sloveniassa – väkivalta mediaa kohtaan lisääntynyt pandemian aikana

Koronapandemia on heikentänyt lehdistövapautta nopeammin ja tehokkaammin kuin mikään muu ilmiö viime vuosikymmeninä, paljastaa tuore reportti.

Slovenialainen kuvajournalisti Borut Zhivulovich oli marraskuun alussa kuvaamassa hallituksen ja koronarajoituksien vastaisia mielenosoituksia pääkaupungissa Ljubljanassa, kun yksi protestoijista löi häntä päähän.

Zhivulovich kaatui iskun voimasta maahan, jolloin hyökkääjä potkaisi häntä. Tapahtumista kertoi paikalla ollut kollega. Kuvaaja vietiin tajuttomana sairaalaan, jossa hänen murtunut leukansa operoitiin. Hän toipui hyökkäyksestä ilman pysyviä vammoja.

– Tällainen vakava väkivalta on Sloveniassa uutta ja täysin poikkeuksellista, muun muassa uutistoimisto Reutersille työskentelevä Zhivulovich sanoi perjantaina Kansainvälisen lehdistöinstituutti IPI:n verkkoseminaarissa.

Lisääntynyt vihamielisyys mediaa kohtaan on loppuvuodesta 2020 näkynyt journalisteihin kohdistuneina fyysisinä hyökkäyksinä, selviää IPI:n perjantaina julkaisemasta raportista, joka tarkastelee koronapandemian vaikutuksia lehdistönvapauteen Euroopassa.

Syys–marraskuussa Saksassa, Italiassa ja Sloveniassa tuli tietoon 58 hyökkäystä toimittajia kohtaan. Väkivallan ja uhkausten tekijät olivat useimmiten koronarajoituksia vastustavia salaliittoteorioiden kannattajia tai äärioikeiston kannattajia

Media yhä ahtaammalla autoritaarisissa valtioissa

Koronapandemia on heikentänyt lehdistövapautta nopeammin ja tehokkaammin kuin mikään muu ilmiö viime vuosikymmeninä, tiivistää IPI:n raportti.

Lehdistönvapauteen kohdistuneista, pandemiaan kytkeytyvistä lähes viidestäsadasta rikkomuksesta viidesosa on tapahtunut Euroopassa. Rikkomuksia on tapahtunut 19 EU-maassa.

Samalla kun toimittajiin ja kuvaajiin kohdistuva väkivallan uhka on kasvanut, ovat myös hallitukset ja viranomaiset vaikeuttaneet median työtä.

Erityisesti autoritaarisesti johdetuissa valtioissa hallitukset haluavat kontrolloida, millaisia tietoja koronapandemiasta julkisuudessa kerrotaan.

– Mediaa ahdistetaan kahdesta suunnasta, sillä hallituksiin tyytymättömät ihmiset kohdistavat vihansa toimittajiin, joita jopa syytetään koko koronapandemiasta, sanoi journalistien koulutusohjelmaa johtava Meera Selva Reuters-instituutista.

Tiedon levittämistä suitsitaan lainsäädännöllä

Ainakin 17 maassa on pandemian aikana pantu voimaan lakeja tai asetuksia, joilla yritetään suitsia valheellisen tiedon levittämistä.

Euroopassa näitä maita ovat Venäjän lisäksi Unkari, Bosnia ja Romania. Lainsäädännön kautta hallinnot voivat rajoittaa perinteisen ja kriittisen median työtä.

Unkarissa huhtikuussa voimaan tuli laki, jonka nojalla valheellisen tiedon levittämisestä voi joutua viideksi vuodeksi vankilaan. Vaikka lakia ei toistaiseksi ole sovellettu journalisteihin, se on IPI:n raportin mukaan saanut toimitukset harjoittamaan itsesensuuria pelon vuoksi

Lisäksi viranomaiset ovat useassa maassa rajoittaneet toimittajien tiedon saantia estämällä heidän pääsynsä videokonferensseihin, vaientamalla mikrofonin tai estämällä sairaanhoidon ammattilaisten haastattelemisen.