Koti-Kajaani

Valtuustosta viisaita: Pieni suuri korkeakoulu – koulutusta ja kehitystä alueen tarpeisiin

Ammattikorkeakoulun tehtävänä on antaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin. Koulutuksen lisäksi sen tulee harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimustoimintaa, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä taiteellista toimintaa sekä edistää elinikäistä oppimista.

Ammattikorkeakoulujen haaste on se, miten hyvästä, soveltavasta ja uudistavasta tutkimuksesta viestitään ulospäin mahdollisimman vaikuttavasti. Julkaisut ovat toistaiseksi toimivin toimintatapa, sillä niitä on helppo jakaa ja ne parhaimmillaan leviävät laajalle.

Kajaanin ammattikorkeakoulu (KAMK) oli 2023 opetus- ja kulttuuriministeriön mittareilla jälleen Suomen toiseksi menestynein korkeakoulu. Menestys ei ole rakentunut itsestään. Korkeakouluyhteisö on kasvanut ja tänä päivänä siinä työskentelee 320 KAMKilaista, 3500 opiskelijaa, joista 500 kansainvälistä opiskelijaa edustaa 63 eri kansallisuutta.

Kajaanin lisäksi opetusta annetaan Sotkamossa, Raahessa, Kuhmossa, Kuusamossa, Pyhäjärvellä ja Espoossa. KAMKiin hakeneista opiskelijoista 80% tulee Kainuun maakunnan ulkopuolelta. Vuosittain 400-500 opiskelijaa suorittaa korkeakoulututkintonsa – osa alemman ja osa ylemmän tutkinnon. Heistä yli puolet työllistyvät maakuntaan.

KAMKin rahoituksesta 52% tulee opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Toinen osa, noin 13 M€, on kilpailtua rahaa, joka tulee suoraan yhteistyökumppaneilta. Sillä kehitetään alueen yrityksiä, hyvinvointialueen ja kuntien palveluita. Esimerkkinä palliatiivisen hoidon kansalliset suositukset, suunnitellaan uutta biokaasulaitosta, jatkokoulutetaan tilitoimistojen osaajia tai vaikkapa toteutetaan maastopolkupyöräilyreitti.

Ammattikorkeakouluille on annettu kolme lakisääteistä tehtävää; koulutus, TKI (Tutkimus, kehitys ja innovaatiotoiminta) sekä aluekehittäminen. Nämä tehtävät edellyttävät alueellisia juuria ja ymmärrystä paikallisesta tarpeesta – siksi maakunnassa pysyvästi toimiva korkeakoulutus on edellytys hyvinvoinnille. Kun nämä tehtävät ymmärretään ja toteutetaan, syntyy menestystä. Tämä näkyy myös ministeriön mittareissa.

Toivo Sistonen (kok.)

Kirjoittaja on kaupunginvaltuuston jäsen.