Ihmiset

Yhdessä: Seuratoiminta kaipaa sitoutumista

Toimintaympäristö muuttuu, ja vapaaehtoistoiminnan toimintakulttuuri on murroksessa. Kun lasten määrä vähenee, elinvoimaisuuttaa tuo aikuisliikunnan kehittäminen.

Yhdessä

Marraskuussa Kuhmossa ja Suomussalmella kutsuttiin paikalliset seurat yhteisen pöydän ääreen keskustelemaan toiminnan nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä.

– Halusimme kuulla, mitä seuroillemme kuuluu nyt, ja miten siellä jaksetaan, kertovat Suomussalmen liikuntasihteeri Hannastiina Piikiv Riikka Kähkönen seurailtojen tarkoitusta.

Huoli seuratoimijoiden jaksamisesta on kova. Seuratoiminta rakentuu lähes kokonaan vapaaehtoistoiminnan ympärille. Toimintaympäristö muuttuu, ja vapaaehtoistoiminnan toimintakulttuuri on murroksessa. Urheiluseurat ovat kuitenkin tärkeä palveluiden tuottaja.

– Emme kaupunkina pysty näin laajaa toimintaa näin kustannustehokkaasti itse tuottamaan, kiittelee Kähkönen seurojen toimintaa.

Myös urheiluseuroilla itsellään on huoli toiminnastaan. Seuratoimijoille tehtiin ennakkokysely keskusteluillan pohjaksi. Seurat saivat arvioida nykytilaansa asteikolla 1–10.

– Kyllä tämä mietityttää, kun vastausten keskiarvo on viiden ja kuuden välillä, toteaa Piikivi huolestuneena.

Aktiivisia toimijoita on yhä haastavampi saada mukaan, mikä aiheuttaa niin hallinnollisten kuin ohjauksellisten toimintojen kasautumisen yksien ja samojen harteille. Tämä heijastuu seurajohdon jaksamiseen.

Avoimet vastaukset kertovat hyvin toimintakulttuurin murroksesta. Seuratoiminta ja siihen liittyvät luottamustehtävät eivät kiinnosta. Seuroista haetaan hyödykettä sen hetkiseen tarpeeseen ilman, että halutaan sitoutua toimintaan enempää.

– Tämä muutos on ollut jo pidempään nähtävissä, mutta olisi tärkeää saada kuntalaiset ymmärtämään, että ilman tekeviä ihmisiä ei seuroja ja toimintaa ole, Kähkönen pohtii.

Seurojen tulisi myös entistä läpinäkyvämmin kuvata toimintaansa, jolloin toiminnan ulkopuolelta tulevien on helpompi kiinnittyä mukaan. Lajivalinnat eivät mene enää eteenpäin pelkästään verenperintönä.

Osasyynsä nyt käsillä olevaan haasteeseen toi koronapandemia. Suurin osa Kainuun seurojen toiminnasta keskittyy lasten ja nuorten liikuntatoimintaan. Vaikka Kainuussa tätä toimintaa rajoitettiin pandemian aikana valtakunnallisesti tarkasteltuna erittäin vähän, näkyivät rajoitukset huoltajien sulkemisessa toiminnan ulkopuolelle. Monelle aikuiselle tämä oli helppo keino jäädä pois, ja nyt pandemian päätyttyä kynnys palata takaisin on korkea.

Kainuun Liikunta oli mukana kuuntelemassa jäsenseurojensa kuulumisia ja rohkaisemassa seuroja tunnustamaan toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset ja reagoimaan niihin ennakoivasti. Kainuun väestörakenteessa tapahtuu jo seuraavan kymmenen vuoden sisällä raju muutos. Syntyvyyden lasku on merkittävä, ja esimerkiksi viime vuoden aikana niin Kuhmossa kuin Suomussalmellakin syntyi ainoastaan 29 lasta.

– Tämä luku on hätkähdyttävä, vaikkei se sinänsä yllätyksenä tullutkaan, kertoo Piikivi.

Urheiluseuroissakin lapsimäärän väheneminen on tunnistettu. Kirvestä ei kuitenkaan heitetä kaivoon, vaan seuroissa on vahva tahtotila lisätä yhteistyötä ja vastata sen avulla muuttuneeseen tilanteeseen.

– Kuten tämä ilta osoitti, yhteiselle keskustelulle on tarvetta. Meidän tulee koota jatkossa entistä useammin seuroja saman pöydän ääreen, toteavat Kähkönen ja Piikivi.

Mitä sitten tapahtuu kainuulaiselle seuratoiminnalle?

Lapsimäärän vähentyessä yli 65-vuotiaiden määrä pysyy muuttumattomana. Voiko ratkaisu elinvoimaisuuden säilyttämiseen olla aikuisliikunnan kehittäminen entistä vahvemmaksi osaksi toimintaa? Sen avulla voi saada toimintaan jo työelämän ulkopuolelle jääneitä henkilöitä, jolloin toiminnan hartiat kasvavat, mitä kautta myös lasten ja nuorten liikuntatoiminnan tulevaisuus on turvatumpaa.

Aikuisliikunnan kehittäminen on myös kansantaloudellisesti merkittävää. Kainuun hyvinvointialueella vuosittaiset kokonaiskustannukset liikkumattomuudesta ovat 21,142 miljoonaa euroa ja paikallaanolosta 23,563 miljoonaa euroa. Luvut sisältävät niin suorat kustannukset, joita muodostuu muun muassa kansansairauksista aiheutuneista terveyspalveluiden käytöstä kuin epäsuorat kustannukset, joita muodostuu esimerkiksi työn tuottavuuden heikentymisestä sairauspoissaolojen myötä.

Liikkumattomuuden ja paikallaanolon kustannukset ovat UKK-Instituutin laskurista.

On todettu, että vahva merkitys liikunnallisen elämäntavan syntymisessä on vanhemmilla. Aikuisväestön liikkumattomuuden myötä on urheiluseuroilla entistä suurempi merkitys erityisesti vähän liikkuvien lasten näkökulmasta. Laadukas seuratoiminta tukee lasta liikunnallisen elämäntavan löytymisessä, jos lapsi ei saa kotoaan liikkuvan aikuisen mallia.

Tulevassa hyvinvointialueuudistuksessakin korostetaan yhdistysten roolia yhdyspintatyössä. Urheiluseuroilla onkin nyt ja tulevaisuudessa edelleen tärkeä rooli liikunnan edistämistyössä.

Yhdessä-palsta on tuotettu 4H Kainuun, Kainuun Liikunnan, Kainuun Nuotan, MLL:n ja Kainuun Sanomien yhteistyönä. Palstalla kerrotaan alueellisesta järjestö-työstä ja sen yhteiskunnallisesta merkityksestä.