Ihmiset

Yhdessä: Valokuitu valtasi Vaarankylän

Kyläyhdistyksen puheenjohtaja: Valokuitu on tulevaisuuden tiennäyttäjä. Se mahdollistaa työllistämistä maaseudulla ja tuo yhteiskunnan lähemmäksi maaseutua.

Paltamon Vaarankylään rakennetaan valokuituverkko. Hankkeen takana on Vaaran Vesi -osuuskunta, jolla on toimialoinaan sekä veden myynti että valokuidun rakentaminen kylälle.

Työt ovat hyvässä mallissa, sillä runkokaapeli on jo kaivettu ja peitetty maahan, ja nyt on talokaapelien kaivutyöt loppusuoralla menossa jo Koikerovaaralla, josta on liittynyt 6 taloa.

Hankkeen käynnistysvaiheessa informoitiin kyläläisiä valokuituyhteyden tarpeellisuudesta ja eduista. Jo vuonna 2012 kävi Kainuun Nuotan toiminnanjohtaja Veli-Matti Karppinen Vaarankylässä pidetyssä tiedotustilaisuudessa puhumassa kyläläisille valokuidun hyödyistä ja eduista.

Vaarankylän kyläyhdistys teki vuonna 2018 päätöksen hankkia Vaarankylälle valokuituverkon, mikäli liittyjiä löytyisi vähintään 20.

Hankkeen aikana halukkaita ilmaantui enemmän ja loppujen lopuksi liittyjiä oli 34.

Vaarankylän kyläyhdistys haki Oulujärvi Leadrilta rahoitusta valokuituverkon suunnitteluun ja sai suunnittelurahaa 7 000 euroa. Suunnittelutyön teki insinööri Jukka Leinonen Markku Väisäsen avustuksella

Hankkeen kustannusarvio on 236 000 euroa, josta omarahoitusosuus on 30 prosenttia ja loput 70 prosenttia on julkista rahaa. Omarahoitusosuus tehdään talkootyönä, jolle talkootyöllekin lasketaan tuntihinta.

Hankkeen eteneminen ja rahoituksen saaminen oli yllättävän työlästä, koska Väisäsellä ja Leinosella ei ollut kokemusta verkon rakentamisesta, niin heillä ei ollut tietoa siitä, mitä sellainen maksaa ja kuinka paljon tukirahaa tarvittaisiin. He kävivät muun muassa Kempeleessä, Kuhmossa ja Oulussa ottamassa asioista selvää.

Hanketukihakemusta varten pitää olla tiedossa hankkeen kustannusarvio.

Aikanaan Osuuskunta Vaaran Vedelle tuli myönteinen vastaus tukihakemukseen ja niinpä kyläyhdistyksen silloinen puheenjohtaja Terttu Väisänen saattoi ilmoittaa 31.12.2019 pidetyssä uuden vuoden vastaataanottajaistilaisuudessa pitämässään puheessa paikalla oleville kuulijoille ilouutisen: Tukirahahakemus oli hyväksytty ely-keskuksessa.

Tammikuussa 2020 kävi Kainuun Nuotasta verkostokoordinaattori Jari Vierimaa Vaarantalossa pidetyssä yleisötilaisuudessa kertomassa siitä, mihin valokuituverkkoa tarvitaan. Yleisöä paikalla oli kiitettävästi.

Hankkeen puuhamiehet ostivat oman kaivurin. Kuva: Terttu Väisänen.

Alkuvuonna 2020 puuhamiehet Leinonen ja Väisänen ostivat itselleen yhteisen pienen kaivinkoneen, jolla päättivät tehdä hankkeen talkookaivutyön. Pidettiin myös kokous, jossa osa kyläläisistä jo tilasi valokuituliittymän. Joka talossa tehtiin vuokrasopimus kaapelikaivannosta ja liittymäsopimus. Kaikkiin kylän taloksiin, myös sellaisiin, jotka eivät ole liittyneet verkkoon, on kuitu olemassa.

Valokuitukaapelin runkolinjoista vedetään talolinjat. Kaikki taloudet ovat samassa asemassa, toisin sanoen maksu on kaikilta sama, olipa talokaapelin pituus sitten 100 metriä tai kilometri. Runkolinjaa tulee 7 kaivoa eli jakopistettä, joista jaetaan taloyhteydet.

Monilla, etenkin vanhoilla ihmisillä on erilaisia ennakkoluuloja ja esteitä valokuidun hankkimiseen, kuten "minulla ei ole tietokonetta", "me emme tarvitse sitä" jne. Mutta nuoret ovat toista mieltä: "kyllä me tarvitsemme sitä", "se on tulevaisuutta".

Kun väki kylällä vanhenee, on tärkeää, että heillä on hyvät yhteydet terveydenhoito- ja kotipalveluihin ja voidaan saada muun muassa etälääkärin palveluja, toteaa Terttu Väisänen.

– Valokuitu on eräs tärkeä osa tämän kylän selviytymisstrategiaa, jotta kyläläiset voisivat elää ja selviytyä täällä.

Kyläyhdistyksen nykyinen puheenjohtaja Jani Naumanen on valokuidusta samaa mieltä.

– Se on tulevaisuuden tiennäyttäjä. Se mahdollistaa työllistämistä maaseudulla ja tuo yhteiskunnan lähemmäksi maaseutua. Se on valttikortti tulevaisuuden kannalta. Jos ajatellaan maaseudulle muuttamisen kriteereitä, on valokuituyhteys yksi ratkaiseva asia. Se on kylälle etulyöntiasema, kun on kysymys lapsiperheiden muuttamisesta maalle, ja vanhemmat voivat tehdä etätyötä kotoa käsin.

Yhdessä-palsta on tuotettu 294H Kainuun, Kainuun Liikunnan, Kainuun Nuotan ja Kainuun Sanomien yhteistyönä. Palstalla kerrotaan alueellisesta järjestötyöstä ja sen yhteiskunnallisesta merkityksestä.