Kotimaa

Estonia upposi, mutta nousee pintaan yhä uudelleen: Ruotsalaisdokumentin väitteet harmittavat onnettomuudesta selvinnyttä ja tapauksen kanssa työskennelleitä ammattilaisia

Aluksen kyljestä löytynyt "uusi" reikä vahvisti erilaisia vanhoja salaliittoteorioita. Kolme tapauksen kanssa tiiviisti tekemisissä ollutta suomalaista kertoo nyt, millaisia tunteita spekulointi heissä herättää. Laivalta pelastuneen Petter Ehrnstenin mielestä dokumentin teko rikkoi selvästi hautarauhaa. Kylkirepeämästäkin uutisoitiin Suomessa jo 1990-luvulla.

Estonian hylky makaa Itämeren pohjassa, mutta tuntuu silti nousevan pintaan uudelleen ja uudelleen.

Autolautan uppoaminen on noussut jälleen otsikoihin suoratoistopalvelu Dplayn Estonia – mullistava löytö -dokumenttisarjan myötä. Ruotsalaisdokumentin mukaan aluksen kyljessä on suuri, neljä metriä korkea reikä.

OhjaajaHenrik Evertssonin mukaan reiästä ei ole ollut raporteissa mainintaa aiemmin. Juuri julkaistu dokumentti on siksi johtanut uuteen spekulointiin onnettomuuden syistä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Todellisuudessa repeämästä uutisoitiin Suomessakin jo vuonna 1997.

Sanomalehti Kaleva kertoi tuolloin saksalaisen Mayer-telakan omasta Estonia-raportista, jonka mukaan aluksen niin sanotulla nollakannella oli kookas repeämä. Raportin mukaan tällä oli merkittävä rooli Estonian nopeassa kallistumisessa ja uppoamisessa.

Turmasta selviytynyt Ehrnsten: Selkeä hautarauhan rikkominen

Estonian onnettomuudesta selvinnyt Petter Ehrnsten on seurannut dokumentista noussutta kohua hieman harmissaan.

Ruskaretkeltä pohjoisesta Lännen Median tavoittama Ehrnsten kertoo seuranneensa hieman uutisointia, katsoneensa videoklipin dokumentista ja myös kaverit ovat soitelleet viimeisimmistä käänteistä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Erityisesti häntä surettaa kuvausryhmän tekemät luvattomat robottisukellukset hylylle.

– Se on minulla päällimmäisenä ajatuksena. Tekijöillä ei ollut käsittääkseni minkäänlaista lupaa sukelluksiin. Kyseessä on ihan selkeä hautarauhan rikkominen. Se ei ole hyväksyttävää ollenkaan.

Ehrnstenin mukaan reiän synnystä revityt sensaatio-otsikot ovat olleet "pelkkää huuhaata".

– Joku tässä nyt hakee julkisuutta. En tiedä, mikä heidän tavoitteensa on.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

"Sukellusveneen törmäyksestä seuraisi raju ääni"

Faktatietoa Estonian onnettomuudesta on Ehrnstenin mukaan paljon, mutta viime päivien uutisoinnissa se on loistanut poissaolollaan.

Hän ei usko spekulointeihin sukellusveneen törmäyksestä laivan kylkeen.

– Hyvin monet ovat kertoneet turmayönä kuulemastaan kahdesta sarjasta kovia kolinoita ja jumpsutuksia. Sukellusveneen törmäyksestä sen sijaan lähtisi rajua ääni ja kova kolaus. Sellaisesta en ole kuullut yhdenkään todistajan puhuvan.

Kyljessä on myös vakaajan reikä

Uutisoinnissa on Ehrnstenin mukaan sekoitettu asioita. Mayer-telakan raportissa mainittu reikä on hänen mukaansa vakaajan reikä.

– Uutisoinnissa on sekoittunut kaksi asiaa, kun ei olla perehdytty tapahtuneeseen kunnolla. Minä näin sen reiän myöskin. Kun laiva oli niin kallistunut, sivusta törrötti metallikappale isosta reiästä.

Kyseessä on Ehrnstenin mukaan matkustaja-aluksissa oleva vakaaja, joka helpottaa kulkua kovassa merenkäynnissä. Jotta alus taas pystyisi tulemaan takaisin laituriin, vakaaja käännetään sisään kyljessä olevaan reikään, joka on monta metriä pitkä.

– Sellainen on kummallakin puolella laivaa. Matkustajat, jotka näkivät sen kyljen päältä, tuskin olivat koskaan aikaisemmin nähneet sellaista.

Dokumentin kuvissa näkyvä reikä puolestaan on uusi asia, jota ei ole aikaisemmin ollut. Ehrnstenin mukaan sellaista on kyllä jo aiemminkin haettu.

Hän arvelee, että kyseessä on keulavisiirin irtoamisesta aiheutunut vaurio.

– Kun visiiri irtosi, se iskeytyi vasten laivan kylkeä ja teki reiän. Reikä on vielä aika ylhäällä vesilinjan kohdalla. Sukellusveneen törmäyksessä se olisi toisessa kohtaa.

Ehrnsten kävi onnettomuuden jälkeen Hangossa katsomassa visiiriä ja näki, että siinä oli isoja vaurioita: sen oikea kulma oli vääntynyt.

– Pitäisi huomioida se, kuinka vankka rakenne visiiri on.

Kuva stemmaa visiirin vaurioiden kanssa

Ehrnsten huomauttaa myös, että tutkimustiedon mukaan Estonia upposi perä edellä mutaan ja jäi kyljelleen.

Tämän päivän kameratekniikka on kehittyneempää kuin onnettomuuden aikoihin 26 vuotta sitten.

– Tässä vaiheessa voisi todeta, että nyt saimme hyvän kuvan reiästä, sellaisen, jota olemme aikaisemmin kaivanneet ja se on myös stemmassa visiirin vaurioiden kanssa.

– Turhat spekulaatiot voisi nyt jättää ja antaa hautarauhan, hän toivoo.

Rov-operaattori: Uusi tutkimus saattaa alkaa

Suomalainen Mikko Simola oli yksi ensimmäisistä ihmisistä, jotka näkivät Estonian hylyn 80 metrin syvyydessä.

Onnettomuuden aikaan Simola vastasi merivartioston vedenalaistoiminnoista. Hän operoi vedenalaisrobottia, jolla tutkittiin uppoamissyytä.

Kaikkiaan Simola oli mukana noin kymmenellä Estonialle tehdyllä robottisukelluksella.

Estoniaa kuvattiin virka-apuna Onnettomuustutkintakeskukselle (Otkes), ja paikalla oltiin kerrallaan useita päiviä tai viikkoja. Robottikuvaukset tehtiin Otkesin ohjeiden mukaan.

– Nyt julkisuudessa kohua herättänyttä vauriota ei näillä sukelluksilla näkynyt, Simola kertoo Lännen Medialle.

Simola tarkastelee Estoniaa vahvasti ammatillisesta näkökulmasta. Hän korostaa tekniseen tutkimuksen ja painavaan asiantuntemuksen roolia spekuloinnin sijaan.

Jo dokumentin saamat mittasuhteet tai aluksen mahdollinen siirtyminen merenpohjan rinteessä saattavat kuitenkin Simolan mukaan johtaa uuteen viralliseen tutkimukseen.

Ammattisuhteesta huolimatta harmittaa

Ammattillisesti Estoniaan suhtautuu myös aluksen hätäviestin vastaanottanut Ilkka Kärppälä. Onnettomuuden nouseminen aina uudelleen otsikoihin harmittaa häntä silti.

– Olen itse sitä mieltä, että annettaisiin asioiden olla. Onnettomuus tapahtui niin kauan sitten.

Kärppälä toimi vuonna 1994 meripelastusoperaattorina Turun meripelastuskeskuksessa. Hän koordinoi ensi vaiheen pelastustoimien aloitusta ja kirjasi onnettomuuspaikalle apuun lähteneiden alusten radioliikenteen.

Hän piti myös kohtalokkaana yönä kirjaa pelastuneiden nimistä. Se paljasti ennen pitkää, miten järkyttävä uhriluku lopulta oli.

Luutnantti myös vastasi puhelimeen, kun Viron presidentti Lennart Meri halusi tietoja pelastustöiden etenemisestä. Myöhemmin Kärppälä sai Virolta merkittävän tunnustuksen, Marianmaan ritarikunnan ristin.

"Asia ei siitä muuksi muutu"

Uudet otsikot eivät juuri herätä Kärppälässä onnettomuusyöhön liittyviä tunteita tai muistoja.

– Käsittelin asian silloin omassa mielessäni ja perheeni kanssa. Olimme töissä, ja yritimme tehdä mitä pystyimme, hän miettii.

Vaikka asioiden kaivelu harmittaakin, Kärppälä pohtii sen jotain syystä kuuluvan nykymaailman menoon. Hän huomauttaa, että esimerkiksi Titanicin ympärillä käydään yhä monenlaista keskustelua.

Salaliittoteorioita ja niihin liittyvien uusien "juonien" kehittämistä hän ei kuitenkaan ymmärrä.

Sama koskee hylyn hautarauhaa.

– Meri on ollut maailman sivu monen hautapaikka. Ehkä Estonian pitäisi antaa olla ihan rauhassa. Asia ei siitä muuksi muutu.

Tästä on kyse

Virallinen versio ja salaliittoteorioita

Tallinnasta Tukholmaan matkalla ollut autolautta M/S Estonia upposi pohjoisella Itämerellä yöllä 28.9.1994.

Onnettomuudessa kuoli 852 ihmistä.

Ruotsin, Suomen ja Viron hallitukset asettivat yhteisen tutkintakomission selvittämään tapahtumia.

Tutkinta kesti yli kolme vuotta. Teknisiin havaintoihin keskittynyt osaraportti julkaistiin huhtikuussa 1995 ja loppuraportti joulukuussa 1997.

Komission mukaan pääasiallinen uppoamissyy oli aluksen keulavisiirin irtoaminen kovan aallokon voimasta.

Tämän vuoksi autokannelle pääsi runsaasti vettä ja alus kallistui 15 astetta.

Kallistuma aiheutti ikkunoiden ja ovien särkymisen myös yläkansilla, mikä lisäsi vuotoa.

Uppoamista nopeutti päätös kääntää aluksen keula kohti tuulta.

Räjähdyksiä ja sukellusveneitä

Virallisen tutkinnan rinnalla on esitetty erilaisia enemmän tai vähemmän salaliittoteorioina pidettyjä selityksiä onnettomuuden syistä.

Monissa teorioissa valtioiden väitetään peittelevän todellista uppoamissyytä.

Yksi teoria perustuu räjähdykseen, joka olisi johtunut laivan kuljettamasta neuvostoliittolaisesta asetekniikasta.

Samasta syystä räjähdystä on väitetty Venäjän tekemäksi iskuksi. Sen tarkoitus olisi ollut estää sotatekniikan päätyminen länsimaihin, tässä tapauksessa Ruotsiin.

Joidenkin väitteiden mukaan keulavisiiri avattiin tarkoituksella, koska aluksessa ollut laiton lasti oli vaarassa paljastua.

Väitteitä Estonian törmäämisestä sukellusveneeseen on esitetty alusta saakka. Tämä teoria sai tuoreen ruotsalaisdokumentin vuoksi uutta puhtia.

Syyte hautarauhan rikkomisesta

Ruotsalaisen dokumenttisarjan kuvausryhmä teki sukelluksen hylylle syksyllä 2019. Se laski sukellusrobotin mereen hylyn luona. Kuvista näkyi reikä Estonian tyyrpuurin puoleisella kyljellä.

Reikälöytö nosti uudelleen esiin spekuloinnit onnettomuuden syistä.

Autolautta Estonian hylky on julistettu useiden maiden välisellä sopimuksella hautapaikaksi.

Nyt hylkyä kuvannutta kahta ruotsalaismiestä syytetään hautarauhan rikkomisesta.

Petter Ehrnsten (vas.) kuuluu Estonialta pelastuneisiin. Ilkka Kärppälä puolestaan vastaanotti aluksen hätäsanoman ja Mikko Simola osallistui hylyn virallisiin tutkimuksiin.
Ruotsalaisdokumentissa, sukellusrobotin kuvissa Estonian kyljessä näkyy neljä metriä korkea reikä.
Kommentoi Ilmoita asiavirheestä