Mielipiteet

Näkökulma: Kohti vähähiilistä rakentamista puuta käyttäen

Miia Rönkkö on rakennusinsinööri ja työskentelee projekti-insinöörinä RAVE – Rakentamisen vähähiiliset energiaratkaisut -hankkeessa Kajaanin ammattikorkeakoululla.

Silja Keränen on diplomi-insinööri ja työskentelee projektipäällikkönä RAVE – Rakentamisen vähähiiliset energiaratkaisut -hankkeessa Kajaanin ammattikorkeakoululla.

Kajaanin ammattikorkeakoulussa tänä syksynä alkaneessa EAKR-rahoitteisessa RAVE-hankkeessa keskitytään rakentamisen vähähiilisiin ratkaisuihin. Hankkeen tavoitteena on lisätä paikallisten toimijoiden osaamista vähähiiliseen rakentamiseen ja uusimpiin energiainnovaatioihin liittyen. Lisäksi hankkeessa suunnitellaan Kajaanin kaupungissa sijaitsevan Sammonkaari-korttelin energiaratkaisut.

Suomi on sitoutunut EU:n ilmastotavoitteisiin ja tähtää hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Aikataulu on tiukka ja tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaankin laaja keinovalikoima. Suomessa rakennuskanta aiheuttaa noin 40 prosenttia energiankulutuksesta ja 36 prosenttia hiilidioksidipäästöistä. Energiaratkaisuilla on suuri merkitys rakennusten tuottamiin päästöihin, koska rakentaminen ja rakennusten energian kulutus ovat suurin päästölähde.

Aalto-yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksen mukaan energiatehokkuus ei yksin riitä vähentämään asumisen hiilidioksidipäästöjä, sillä iso osa päästöistä syntyy rakennusvaiheessa. Kun energiantuotanto muuttuu yhä vähäpäästöisemmiksi ja uudet energiatehokkaat rakennukset käyttävät yhä vähemmän energiaa, rakennusmateriaalien merkitys korostuu.

Betoniin tarvittavan sementin valmistus aiheuttaa noin kahdeksan prosenttia ja teräksen valmistus noin viisi prosenttia kaikista maailman hiilidioksidipäästöistä. Betonia ja terästä tarvitaan jatkossakin ja näiden materiaalien hiilijalanjäljen pienentämiseksi tehtävä kehitystyö on erittäin tarpeellista. Samaan aikaan on jo olemassa käyttökelpoinen, vähähiilinen rakennusmateriaali: puu.

Kasvaessaan puu sitoo hiilidioksidia ilmasta ja pitkäikäinen puurakennus toimii hiilivarastona. Suomalaisessa puurakenteisessa omakotitalossa on tallessa noin 30 tonnia hiilidioksidia, joka vastaa keskivertoautoilijan yli kymmenen vuoden päästöjä. Hiili voi säilyä rakennuksissa satoja vuosia. Puurakentaminen ei vain pienennä rakennusalan hiilijalanjälkeä, vaan myös suurentaa hiilikädenjälkeä.

Hiilikädenjälki kuvaa ilmastohyötyjä sekä korostaa myönteisiä vaikutuksia tulevaisuudessa. Puutuoteteollisuuden tilaaman vähähiilisyysselvityksen mukaan käyttämällä puuta uudisrakentamisessa, saadaan rakennuksen elinkaaren alun aiheuttama hiilipiikki pienemmäksi. Kun elinkaaren aikaiseen hiilijalanjälkeen lisätään vielä puuhun varastoitunut hiili, on puukerrostalon hiilivarasto suurempi kuin rakentamisen aikaiset päästöt, jolloin rakennus on hiilipositiivinen.

Suomessa puuta käytetään ennen kaikkea omakoti- ja loma-asuntorakentamisessa. Julkisessa - sekä kerrostalorakentamisessa lisäämisen varaa on. Tällä hetkellä suurin osa kerrostaloista rakennetaan betonista ja teräksestä, ja vain noin viisi prosenttia on puusta. Määrä on kasvusuunnassa. Ympäristöministeriön kunnille vuonna 2019 teettämän kyselyn mukaan Suomessa on rakenteilla tai suunnitteilla 63 puukerrostalohanketta, kun vuonna 2017 niitä oli 40. Kainuussa puun käyttö asuinkerrostaloissa on ollut toistaiseksi pientä, julkisissa rakennuksissa ylitimme maan keskiarvon vuosina 2017 ja 2018.

Puu on tutkitusti turvallinen ja terveellinen materiaali. Puisissa omakotitaloissa ja puukerrostaloissa asukkaat ovat tutkimusten mukaan tyytyväisiä. Puupinta on visuaalisesti kaunis katsella ja miellyttävä koskettaa. Puinen rakennus on myös paloturvallinen, kun se suunnitellaan ja toteutetaan nykyisten paloturvallisuusmääräyksien mukaan.

Puukerrostalon kustannukset ovat hieman perinteistä betoni-teräsratkaisua suuremmat, mutta kustannustehokkuus kuitenkin kasvaa koko ajan. Toisaalta puuta voi käyttää kerrostalorakentamisessa monella tavalla, esimerkiksi julkisivuissa ja huoneiden sisäpinnoilla.

Puukerrostalorakentamisen yleistymistä ovat jarruttaneet niin asenne kuin myös osaavan työvoiman saatavuus. Nämä ovat muuttumassa parempaan suuntaan ja lisäksi asiakkaiden sekä asukkaiden mieltymyksillä on myös merkitystä. Kunnilla on keskeinen ohjausvaikutus puurakentamisen edistämisessä kuntastrategioiden ja kaavoituksen keinoin.

Rakennusalalla on tärkeä rooli matkalla kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa, jossa energiatehokkuus, puurakentaminen sekä muut vähähiiliset käytännöt ovat keskiössä. Muistutuksena vielä sekin, että puutuoteteollisuudella on Kainuussa myös suuri aluetaloudellinen merkitys. Kainuussa kasvanutta puuta olisikin järkevää jatkojalostaa ja käyttää paikallisestikin, esimerkiksi rakentamiseen.