Mielipiteet

Lukijan mielipide: Miksi metsiemme hiilinielu kääntyi laskuun?

Metsähallituksen uusi Pohjanmaan sekä Kainuun aluejohtaja Kalle Eerikäinen pohti (KS 11.1.) jutussaan Suomen metsien tulevaisuutta ja hiilen sidontaa.

Pelkästään Kainuun maa- ja vesialueiden pinta-alasta noin 40 prosentia kuuluu valtion omistukseen. Täten valtion metsät ovat Pohjois-Suomen osalta ratkaisijan asemassa, ja siksi metsälliset viranhaltijat ohjaavat metsäkeskustelun suuntaa mediassa.

Valtion tulo- ja menoarviossa määritetään vuosittain Metsähallitukselle euromääräinen tuloutus valtion budjettiin. Tuotoksen hankinta liiketaloudellisesti painottuu metsätalouden sektorille, jolloin kulloisetkin aluejohtajat ovat kovan paikan edessä. Tulostavoitteeseen pitää päästä hiilinielun kasvu ja biodiversiteetti säilyttäen. Ketjussa oikea käsi ei tiedä mitä vasen tekee, jolloin edessä on mahdoton yhtälö.

Poliitikot avustajineen määrittävät Metsähallitukselle tulostavoitteet, jotka pääjohtaja jakaa aluejohtajilleen täytäntöön pantavaksi. Viimekädessä puunkorjuun suunnittelijat poimivat alueensa metsäsuunnitelmista riittävän määrän metsälain täyttäviä puunkorjuukuvioita työn alle ylhäältä annettujen vaatimusten vastineeksi.

Joutuuko Metsähallitus tulostavoitteet täyttääkseen kohdentamaan hakkuita uudistuskriteerien alarajoilla "hyvässä tilavuuskasvussa" oleviin leimkoihin, joihin yksityismetsänomistajista kukaan ei raskisi kajota? Tuolloin hiilinielun suunta vääristyy.

Vaarana on, että Brysselissä päätettyjen hiilinielupakotteiden sekä luontokadon pysäyttämisen uhriksi joutuu lähes puoli miljoonaa suomalaista yksityismetsänomistajaa, vaikka ovat kaikin tavoin toimineet luonnon vaatimusten mukaisesti.

Aulis Korhonen

Sotkamo