Paikallisuutiset

Datakeskusten hukkalämpöä kirjolohen talvikasvatukseen? – Kajaanissa tehdään uraauurtavaa hyötykäyttö-selvitystä

– Tuntuu, että oikeita asioita tehdään nyt oikeaan aikaan, kehuu Kajaanin ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Silja Keränen.

Hän viittaa Kajaanissa virinneeseen datakeskusbuumiin ja projektiin, joka selvittää datakeskusten hukkalämmön hyötykäyttöä.

– Tämä hanke tukee datakeskus-kokonaisuutta erinomaisesti, näkee Keränen, joka johtaa hukkalämpöhanketta. Se alkoi tämän vuoden alussa.

Selvityksen alla on paitsi keinot hyödyntää datakeskusten hukkalämpöä myös etsiä niille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Mukana kaksivuotisessa hankkeessa on Tieteen tietotekniikan keskus CSC ja Luonnonvarakeskus (Luke).

– Selvitykset myös osaltaan houkuttavat uusia datakeskusinvestointeja sillä tavoin, että hukkalämmön käytön mahdollisuuksia on jo olemassa. Keskeistä on lisäksi, että kyse on vähähiilisen kiertotalouden edistämisestä, Keränen tiivistää.

Hankkeen ajoitus osui nappiin, sillä Kajaaniin on varmistunut tämän vuoden aikana useita datakeskusinvestointeja: islantilainen Borealis Data Center tuli Renforsin rantaan, brittiläinen XTX Markets rakentaa aikanaan Pohjan Sellulle kaavoitetulle tontille, uusi kansallinen supertietokone Roihu sekä uusi eurooppalainen supertietokone ja tekoälytehdas Lumi AI Factory sijoittuvat CSC:n Kajaanin toimitiloihin Renforsin rantaan. Lisäksi Google julkisti hiljattain suunnitelmansa datakeskuksen rakentamisesta Otanmäkeen.

Datakeskuksien hukkalämpöä on käytetty esimerkiksi uimahallien, asuntojen ja liikeskuksien lämmittämiseen.

Kajaanin kaukolämmössä on hyödynnetty Lumi-supertietokoneen hukkalämpöä vuodesta 2021. Viime vuonna supertietokoneen hukkalämmön osuus kaukolämmön tuotannosta oli seitsemän prosenttia.

Energiayhtiö Loiste kertoi loppuvuodesta rakentavansa Renforsin rantaan uudet tuotantolaitokset ja tavoittelevansa yhteistyötä datakeskustoimijoiden kanssa hukkalämmön hyödyntämiseksi kaukolämpönä. Loisteen uuden investoinnin kaukolämmön kokonaisteho on 125 megawattia.

Hukkalämmön hyötykäyttöä yritetään laajentaa, ja Luonnonvarakeskus (Luke) selvittää projektipäällikkö Pasi Laajalan mukaan sen käyttöä elintarvikepuolella, kasvinviljelyssä ja biokaasun ja -hiilen tuotantoprosesseissa.

Oletus on, että esimerkiksi kalanviljelyssä hukkalämpöä voitaisiin hyödyntää kirjolohen kasvatuksessa.

– Lohikalat eivät talvikaudella käytännössä syö lainkaan, ja silloin kantoja vain ylläpidetään. Nyt arvioidaan ja tehdään laskelmia, että onnistuuko kasvukauden pidennys, jos altaita lämmittämällä tuotantoa pystyttäisiin jatkamaan. Ja paljonko hukkalämpöä olisi saatavissa ja paljonko sitä nykyaikaiseen kasvatussysteemiin tarvitaan, kertoo Laajala käytännön esimerkin selvitystyöstä.

Kalanviljelyn lisäksi hukkalämmön hyödyntämiskeinoja selvitetään kasvinviljelyssä puutarhoilla, biokaasulaitosten reaktoreiden lämmityksessä tai mädätejäännöksen kuivauksessa sekä lämmöstä sähköä -teknologiaa hyödyntäen.

Euroopan unionin energiatehokkuusdirektiivi edellyttää jatkossa datakeskuksia selvittämään hukkalämmön hyötykäytön mahdollisuudet. Lähtökohtaisesti energia on käytettävä hyödyksi, jos se vain on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista.

– Näitä kriteereitä sorvataan nyt jäsenmaakohtaisesti. Jäsenvaltioiden lainsäädännön pitää olla voimassa viimeistään syksyllä 2025.

Saksa on jo päättänyt, ettei se salli poikkeamista, vaan kaikkien uusien datakeskusten on käytettävä hukkalämpönsä hyödyksi.

– Suomessa poikkeusmahdollisuus on todennäköisesti tulossa, mutta kriteereitä sille ei vielä ole, Keränen kertoo.

Suomessa hukkalämmön hyödyntämiseen antaa ison kannusteen myös sähköveroluokka.

– Suomessa on teollisuudelle kaksi sähköveroluokkaa, joista toinen on merkittävästi pienempi. Ero on 36-kertainen, ja datakeskukset pääsevät alempaan, jos niiden hukkalämpöä hyödynnetään.

Taloudellinen kannuste on vahva, joskin riittää, että hukkalämpöä hyödynnetään vain kymmenen megawattiin asti. Iso osa datakeskuksista on kuitenkin teholtaan huomattavasti suurempia.

On syytä olla tyytyväinen – ja siitä voivat muutkin tulla ottamaan oppia.

Kajaanissa nyt tehtävä datakeskusten hukkalämmön hyödyntämiseen liittyvä selvitys on ensimmäisiä laatuaan Suomessa ja laajemminkin.

Alkuvuodesta julkaistaan laaja kirjallisuuskatsaus hukkalämmön hyödyntämiskeinoista, ja se pureutuu myös uusiin teknologioihin ja pilotteihin maailmalla.

– Samaan aikaan kartoitetaan ja tehdään laskentaa siitä, kuinka paljon hukkalämpöä Kajaanin alueella saattaisi tulevaisuudessa olla. Ja sitä on todennäköisesti todella paljon, Keränen naurahtaa. Hankkeesta löytyy apua hukkalämmön hyödyntämisen suunnitteluun myös kohdekohtaisesti.

Silja Keräsen mielestä Kajaani voi olla ylpeä koko datakeskusekosysteemiin liittyvään tekemiseensä.

– Meillä tehdään juuri oikeita asioita, mitä tulee datakeskustoimijoihin, paikallisiin yrityksiin, julkisiin organisaatioihin, hukkalämmön hyödyntämiseen ja aihepiiriin liittyvään TKI-toimintaan. Siihen on syytä olla tyytyväinen – ja siitä voivat muutkin tulla ottamaan oppia, Keränen kiittelee.