Kotimaa

Halla-ahon ja Saarikon välillä alkaa kipinöidä – maaseudun äänistä käydään raivokasta taistoa kuntavaalien lähestyessä

Väittelyssä otettiin kantaa myös EU:n elvytyspaketin rahojen käyttöön. Saarikko kysyi, ovatko perussuomalaiset valmiita siihen, että osa varoista käytettäisiin supernopeiden verkkoyhteyksien luomiseen koko maahan. Halla-ahon mukaan elvytyspaketissa on kyse sumutuksesta. Saarikko ja Halla-aho arvioivat, että keskusta ja perussuomalaiset sopisivat samaan hallitukseen.

Ensi kevään kuntavaalikampanjoinnista on odotettavissa varsin räväkkä ainakin keskustan ja perussuomalaisten välillä.

Tämä tuli todistettua, kun keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko ja perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ottivat yhteen ensimmäisessä lämmittelyottelussa. Nuolia alkoi lentää, kun puhe kääntyi maaseudun puolustamiseen sekä EU:n elvytyspakettiin.

Näytelmän tekee erityisen jännittäväksi se, että perussuomalaiset havittelee kuntavaalien ykkössijaa ja yrittävät vallata yhä enemmän keskustan perinteisiä alueita.

Kaksikko kohtasi toisensa politiikan toimittajat ry:n väittelyssä Helsingissä maanantaina. Tilaisuuden välitti verkossa muun muassa Yle.

Saarikko otti aluksi myönteisen lähestymistavan. Hän totesi, ettei koe vaalitilannetta pelottavaksi.

– Jos helsinkiläinen tohtorismies osoittaa kiinnostusta maaseutuun, tervetuloa vaan. Ainut toive on se, että maaseudusta ja maakunnista puhuttaisiin mahdollisuuksina, eikä nostalgisena asiana. Maaseutu on suuri mahdollisuus, eikä menneisyyttä.

Hänen mukaansa on erinomaisen hyvä asia, jos perussuomalaiset tulee kaveriksi siihen, että ruoantuottajat saavat kelpo hinnan työstään.

Saarikon mukaan aika pitkään keskusta on saanut tehdä maaseudun puolustamistyötä yksin.

Halla-ahon mukaan perussuomalaiset ovat kiertäneet loppukesästä maakuntia ahkerasti, ja sitä he tekevät lisää.

– Siellä on saanut melko hyvän otannan siitä, mistä maaseudulla keskustellaan. Saarikko yritti luoda näkymää vastakkainasettelusta, mutta eivät tällaiset asiat kiinnosta maaseudulla. Usein maaseudun väkeä aliarvioidaan, ja ajatellaan, että heitä kiinnostavat vain kyläkoulut tai petopolitiikkaa. Yli 80 prosenttia näillä alueilla olevasta väestä käsittelee laajoja kokonaisuuksia. Ihmiset ovat hyvin valveutuneita.

Halla-aho totesi keskustan markkinoivan itseään maaseudun puolustajana.

– Keskusta on ollut vallassa iät ja ajat. Ihmiset miettivät, meneekö meillä paremmin, kun keskusta on vallassa. Uskon, että tämä järkeily on johtanut siihen, että keskustan kannatus on sitä mitä se nyt on.

Halla-aho tulkitsee, että keskusta laskee historian työntövoimalla saavansa kuntavaaleissa sellaisen tuloksen, jonka se voi sanoa torjuntavoitoksi, ja jonka turvin se voisi jatkaa hallituksessa.

Tästä kehkeytyi napakka sananvaihto. Saarikko sivalsi Halla-ahon suuntaan todeten, että sovitaanko niin, että hän vastaa keskustan linjasta ja Halla-aho omastaan.

Halla-aho heitti takaisin, että hän vain tulkitsee linjaa. Hän lisäsi perään vielä sananvapauden. Hän oli myös sitä mieltä, että Saarikko halusi rajata sen, mistä kuntavaaleissa puhutaan.

– Kuntien palveluiden tuottaminen on hankalaa, kun rahoitus on riittämätöntä ja niille lisätään tehtäviä, Halla-aho jatkoi.

Saarikko puolestaan halusi kuulla, mitä perussuomalaiset tekisivät kunnissa toisin.

Lisää kipinää saatiin aikaan, kun Halla-aho kysyi, onko Saarikko opetellut repliikkejään pelin edessä.

Tähän Saarikko vastasi, että kyllä, hän vilkaisee aika ajoin peiliin.

– On asioita, joissa keskusta olisi voinut toimia paremmin. Olen tehnyt parhaani siinä, etten ole johtanut ihmisiä harhaan.

Väittelyssä nähtiin pari asiaa, joista molemmat olivat samaa mieltä. Halla-aho on yhtä mieltä siitä, että koko Suomi pidetään asumiskelpoisena.

– Mutta koko Suomen asuttuna pitämistä ei kannata luvata, koska ihmiset voivat muuttaa minne haluavat, Halla-aho jatkoi.

Toinen yhteinen näkökulma liittyy siihen, ettei maaseudun väki halua elää tukien varassa, vaan ihmiset haluavat elää omalla työllään.

Saarikolta tivattiin, josko puolue lähtee pois hallitukselta, jos kuntavaaleista tulee selkäsauna.

– Olemme viime eduskuntavaaleista lähtien käyneet keskustelua siitä, pitäisikö meidän olla hallituksessa olla. On selvää, että tässä hallituksessa keskustalla on paljon puolustettavaa. Meillä oli kymmenen kynnyskysymystä ja ne on saavutettu. Ymmärrän, että olisi helpompi huutaa oppositiosta, että tulkaa pois hallituksesta.

Keskustalla on tällä hetkellä vajaat 2 000 ehdokasta kuntavaaleihin valmiina, perussuomalaisilla 2 300.

Väittelyssä otettiin kantaa myös siihen, miten EU:n elvytyspaketin rahat pitäisi käyttää.

Saarikko kysyi, ovatko perussuomalaiset valmiita siihen, että osa varoista käytettäisiin supernopeiden verkkoyhteyksien luomiseen koko maahan.

Halla-ahon mukaan kyse on sumutuksesta.

– Suomi ei saa mitään tukia EU:sta, ei sentin latia. Se saa osan niistä korvamerkityistä omista rahoista takaisin, joita se joutuu sinne kustantamaan. Nämä rahat Suomi olisi voinut sen sijaan käyttää elinkeinojen ja kilpailukyvyn kohentamiseen.

Hänen mukaansa on irvokasta, että keskusta käy juhlimassa voittoa ja uhoaa, miten paljon rahaa on saatu.

Saarikko napautti heti perään, ettei hän ole uhonnut eikä juhlinut. Kyse on rahasta, joka on käytettävä parin kolmen seuraavan vuoden aikana, ja siksi se on tehtävä järkevästi koko Suomea hyödyttäen.

Molemmilta kyseltiin myös sitä, mahtuvatko he samaan hallitukseen.

– Ohjelma ratkaisee. Meille ihmisarvo on jakamaton ja keskusta on yhteistyön puolue, Saarikko luonnehti.

Halla-aho totesi, että keskusta on ohjelmaltaan ja arvopohjaltaan aika joustava puolue.

– En usko, että mitään sovittamattomia ristiriitoja olisi keskustan kanssa. Perussuomalaiset ei sulje pois yhteistyötä kenenkään kanssa, hän sanoi.