Paikallisuutiset

Hiljaisen kansan norjalainen sisarteos on hiipuvan kalastajakylän kannanotto – taiteilija Reijo Kela avaa erikoisen syntytarinan

Suomussalmella sijaitsevan Hiljaisen kansan sisarteoksen odotetaan puhaltavan elämää norjalaiseen Gamvikin kylään.

Mikä yhdistää Suomussalmea ja norjalaista kalastajakylää Jäämeren rannalla? Molempien mailla seisoo värikkäisiin vaatteisiin puettu porukka, jonka äärelle ohikulkija väkisinkin seisahtuu.

Suomussalmelaissyntyinen taiteilija Reijo Kela jätti viime kesänä kädenjälkensä Norjan Gamvikiin, johon pystytettiin kainuulaisen Hiljaisen kansan sisarteos. Tämä kansa tosin ei ole hiljainen, vaan järkkymätön.

Standhaftige folk tai englanniksi Steadfast people sai kipinänsä jo kesällä 2022, jolloin Kela vieraili piskuisessa Gamvikin kylässä norjalaisen näyttelijäystävänsä Juni Dharin kutsumana. Hiljaiseen kansaan ihastuneen Dharin kanssa Kela ideoi kylään seuraavalle kesälle Gamvikin historiaa käsittelevän esityksen ja sen ympärille uuden kansan synnyttämisen.

– Tavoitteeni oli, että kansaa olisi pystytetty yhtä monta kuin Gamvikissa on asukkaita, eli 228 henkilöä. Emme kuitenkaan päässeet ihan tavoitteeseen, vaan pystytettiin yhteensä 140, Kela kertoo.

Kuukauden päivät kestänyt pystytysprojekti osoittautui ennalta arvioitua isommaksi työmaaksi. Kansan kotipaikaksi valikoitui lahden poukama, jossa maa oli hyvin kovaa ja kivistä, minkä vuoksi puisten jalkojen junttaaminen riittävän syvälle oli paikoin haastavaa.

Kela oli kesäkuun alussa mukana pystytysprojektissa, ja paikallinen yhteisö hoiti projektin loppuun kesän kuluessa.

Kansa seisoo rannan tuntumassa ja katsoo kohti kivistä kirkkoa, joka siintää lahden toisella puolella.

– Kirkoilla on kalastajakylissä iso merkitys, koska mereen on jäänyt paljon kalastajia.

Gamvikin kansa ei ole kopio Suomussalmen Hiljaisesta kansasta. 900 hahmoa käsittävä Kainuun kansa perustuu isoon massaan, kun taas Norjan pienemmässä sisarteoksessa kyläläiset ovat pukeneet kansan omiin vaatteisiinsa, mikä luo hahmoille vahvempaa persoonallisuutta. Vaatteet ovat myös hienompia kuin Suomussalmen kansalla.

– Sieltä voivat kyläläiset tunnistaa itsensä ja monia tuttuja, mikä tekee teoksesta henkilökohtaisemman, Kela sanoo.

Standhaftige people on maisemataidetta, jolla on myös vahva poliittinen viesti. Gamvikin kylän taideyhdistyksen puheenjohtajan Jan Erik Raanesin mukaan teos edustaa asennetta ja halua pitää hyvää huolta hiljalleen hiipuvasta kylästä.

– Tämä on projekti, jonka tekivät kyläläiset toisilleen. Haluamme estää kylää kuolemasta ja välittää viestin, että meillä ei ole suunnitelmia muuttaa täältä pois.

Gamvikin kylä on ollut aiemmin aktiivinen kalastajakylä, joka on sittemmin hiljentynyt. Kelan teos on kannanotto, jonka avulla kylään toivotaan lisää turismia ja myös pysyviä asukkaita. Kansan voi nähdä sekä tieltä että mereltä, ja Raanes toivoo, että värikkäät hahmot kiinnittäisivät ohikulkijoiden huomion.

Katso Josep M. Comellesin blogissaan jakama video Standhaftige folk -teoksesta:

Video: Des del Marge del Marge -blogi

Teos on kunnianosoitus ihmisille, jotka eivät koskaan luovuttaneet.

Standhaftige folk -teos kietoutuu myös Gamvikin kylän historiaan. Saksalaiset polttivat kalastajakylän maan tasalle ja ihmisten piti paeta kodeistaan toisen maailmansodan aikana vuonna 1944. Kun he lopulta palasivat takaisin, piti koko kylä ja yhteisö rakentaa uudestaan.

– Teos on kunnianosoitus ihmisille, jotka eivät koskaan luovuttaneet vaan pitivät kiinni kodeistaan, Raanes sanoo.

Heinäkuussa kansan pystytyksen jälkeen Gamvikin kyläläiset kokivat esityksen, joka jäi monen sydämeen. Reijo Kela järjesti paikallisten muusikoiden kanssa performanssin, joka kuvasi kylän sotien aikaista tuhoa ja jälleenrakennusta. Teoksessa Kela makasi tunnusomaiseen tapaansa alastomana liekehtivän ympyrän keskellä ja kahlasi lopuksi lahden halki puisen kansansa keskuuteen.

– Esityksellä oli voimakas vaikutus läsnäolleisiin. Tunteet nousivat pintaan, ja ihmiset itkivät, kuvailee Raanes.

Suunnitelma on, että Gamvikin järkkymätön kansa seisoo aloillaan ikuisesti. Aivan nimensä veroinen Jäämeren sääolosuhteita uhmaava kansa ei tosin ole toistaiseksi ollut, sillä talven viima on katkonut muutamalta jalat. Raanesin mukaan kaatuneiden annetaan pötkötellä rauhassa ja nostetaan kevään tullen uudestaan pystyyn.

Kannanoton ohella Kelan taiteen vaaliminen on Gamvikin väelle tärkeää myös siksi, että Finnmarkissa on perinteisesti ollut paljon työntekijöitä Suomesta, ja nykyäänkin moni suomalainen omistaa taloja aleelta.

– Nyt, kun Suomi on liittynyt Natoon ja pohjoisen merkitys kasvaa, meidän pitää vahvistaa linkkiämme Suomeen, Raanes sanoo.

Taideyhdistyksen johtajan mukaan kyläyhteisö aikoo kasvattaa Gamvikin kansaa tulevana kesänä sekä mahdollisesti tehdä uuden performanssin Kelan kanssa.

Entä onko Kelan kansalle odotettavissa perheenlisäystä myös muualle päin maailmaa?

Taiteilija vastaa, että hänellä ei ole tällä hetkellä suunnitelmissa kasvattaa kansaa, mutta pitää sitä tulevaisuudessa mahdollisena. Suomessa kansa seisoo kuitenkin pysyvästi vain Kainuussa.

Kansa on kiertänyt, mutta olen lojaali Suomussalmelle.

Aiemmin kansa on vieraillut Englannissa nimellä Hei People vuonna 2007. Pienimuotoisena kansa on reissannut myös Saksassa ja Venäjällä.

– Kyllä kansa on kiertänyt, mutta olen lojaali Suomussalmelle. Olen tehnyt kunnan kanssa sitoumuksen, että kansa ei muuta pysyvästi muualle Suomeen – ellen sitten hermostu! Kela sutkauttaa ja nauraa.

Suomussalmella Koivusalon pellolla Hiljainen kansa on seisonut vuodesta 1994. Ennen Kainuuseen juurtumista puiset puetut hahmot vierailivat Helsingin tuomiokirkon portailla. Sittemmin eduskuntaa jäljittelevä Kesäparlamentti-niminen 200 hahmon kansa vietti kesän Salon taidemuseossa vuonna 2009.