Koti-Kajaani

Kainuulainen ITE-taide juhlii ystäviensä kanssa Oulussa

taide

Kolmella paikkakunnalla kiertävässä Kohtalona luovuus -näyttelyssä on mukana kansantaiteilijoita Suomesta ja muualta sekä teoksia nykytaiteilijoilta. 30 taitelijan töiden joukossa on myös kahden kainuulaistaiteilijan teoksia. K.H. Renlundin museon ITE-amanuenssi Elina Vuorimies sanoo Tuula Huuskon (1946–2004, Kajaani) olevan todellinen klassikko.

"Huusko on yksiä hienoimpia outsider-taiteilijoita koko Suomessa. Hänen töilleen ei turhaan arvovaltainen kansainvälinen jury antanut kunniamainintaa Insita-triennaalissa vuonna 2007. Siksi me Oulun näyttelyn kuraattorit halusimme antaa tilaa Huuskon töille."

Oulussa on esillä 12 kappaletta Huuskon töitä.

Maalaistalosta Sotkamosta kotoisin oleva Huusko piirsi jo nuorena, mutta omintakeisen kuvakielensä hän kehitti itse 1990-luvun alussa. Hänen huopakynäpiirroksissaan on kuvattu tihein viivaornamentein mielikuvituksellisia eläinhahmoja.

Kiertueen esittelytekstissä Huuskosta kerrotaan, että perhepäivähoitajana elantonsa ansainnut Huusko piirsi vimmaisesti elämänsä viimeisinä vuosina. Pyrkimyksenä oli selvästi taiteilijanura, johon hän sai starttirahaakin, mutta menestys ja ostajat jäivät puuttumaan.

Kun edesmenneen taiteilijan piirrokset saivat tunnustusta Insita-triennaalissa, ostajia alkoi ilmaantua. Taiteilijan poika ei kuitenkaan ole halukas luopumaan teoksista, ja toistaiseksi Huuskon piirroksia on vain sveitsiläisten kerääjien Max E. ja Korine Ammannien kokoelmassa.

Tuula Huuskon huopakynäpiirroksissa on kuvattu tihein viivaornamentein mielikuvituksellisia eläinhahmoja. Kuvat: Pekka Agarth.

Toinen kiertueen kainuulaistaiteilija on Lauri Mäkäräinen (1935–2013, Paltamo).

Kiertueen esittelytekstissä taustoitetaan, että kansakoulunopettaja tuli Lauri Mäkäräisen kotiin pyytämään, jotta lahjakas piirtäjä lähetettäisiin Ateneumin piirustuskouluun. Pojan oma mieli paloi kuitenkin metsätöihin muiden veljien joukkoon. Metsä tarjosi loputtoman materiaalisen aarreaitan, joka ei jäänyt taitavalta veistäjältä hyödyntämättä.

Metsä tarjosi Lauri Mäkäräiselle loputtoman materiaalisen aarreaitan, joka ei jäänyt taitavalta veistäjältä hyödyntämättä. Kuva: Ia Samoil.

Mäkäräisen pieni synnyinkoti oli lattiasta kattoon taiteen täyttämä: maalauksia, reliefejä ja veistoksia. Eläinten lisäksi aiheiksi valikoituivat usein julkisuuden henkilöt politiikan ja viihteen alueelta. Taiteilijana hän oli huolellinen taituri, joka katsoi aiheitaan aina huumorinpilke silmäkulmassa. Näköisyys kiinnosti taiteilijaa erityisesti, se oli hänelle taiteen tekemisen suurin haaste. Rauhallisella miehellä oli aikaa veistotyölle, eikä tekniikan hitaus harmittanut – piti katsella tarpeeksi kauan, että paras mahdollinen teos syntyi.

ITE-taide on itse tehdyn elämän taidetta. ITE-taiteilijat eivät ole taiteilijoina ammattilaisia eivätkä ole saaneet koulutusta taiteen tekemiseen. Heillä on kuitenkin jokin huomiota herättävä visuaalinen taito, ja taiteen tekemisestä on tullut merkittävä osa heidän elämäntapaansa. Se on keino tulla nähdyksi ja kertoa elämästä, itsestä, haaveista ja mielipiteistä.

ITE-taiteen tavoin myös outsider-taide syntyy taidemaailman ulkopuolella. Perinteisesti esimerkiksi taidekoulutuksen ja apurahajärjestelmien puute viittaavat ulkopuolisuuteen. Outsider-taide syntyy usein omassa asuinympäristössä tai tuetussa taidetoiminnassa.

Kohtalona luovuus -kiertue: Kokkola, K. H. Renlundin museo 13.2.–26.4.2020, Oulun taidemuseo 16.5.–20.9.2020 ja Hämeenlinnan taidemuseo 23.10.2020–7.3.2021. Kiertueen ovat koonneet taiteen tutkija Minna Haveri, tuottaja Liisa Heikkiä-Palo ja ITE-amanuenssi Elina Vuorimies.