Kotimaa

Kuntaliitto tarjoaa kunnanjohtajille ilmastokoulua, sillä toimintakulttuuria pitää muuttaa – "Ilmastoasioissa johtamisen rooli korostuu"

Kaikki hallinnonalat läpäisevä ilmastoajattelu vaatii usein kunnissa toimintakulttuurin muutosta. Ilmastojohtamisen koulutuksessa kuntien johto saa tukea toisiltaan ja asiantuntijasparraajilta.

Suomen ilmastotavoitteet toteutetaan pitkälti kunnissa.

Kansainväliset velvoitteet ja omat, kansalliset tavoitteet on monelta osin muutettava käytännöksi siellä, missä ihmiset asuvat ja elävät. Moni kunta on myös asettanut omia, kunnianhimoisia päästövähennystavoitteitaan.

Niinpä ilmastoasiat ovat yhä useammin kunnanjohdon pöydällä.

Kunnissa ilmastoasiat ovatkin erityisesti johtamiskysymys, sanoo Kuntaliiton ilmastopolitiikasta vastaava asiantuntija Pauliina Jalonen .

– Ilmastostrategia kytkeytyy aina kuntastrategiaan ja sitä kautta johtamiseen. Kun ilmastoasioita on vietävä eteenpäin eri hallinnonaloilla, niin siinä johtamisen rooli korostuu.

Kunnanjohtajien lähtökohdat ovat erilaisia

Vaikka vähähiilisyyteen siirtyvän kunnan johtaminen on kaikille uutta, eivät kunnanjohtajat ole samalla viivalla ilmasto-osaamisensa eivätkä aina asenteensakaan suhteen.

Jalosen mukaan kaikki kunnan sektorit läpäisevä ilmastotyö edellyttää usein isoa muutosta kunnan toimintakulttuuriin.

– Tarvitaan laajaa ymmärrystä kunnan käytössä olevista ohjauskeinoista ja niiden yhdistelmistä, jotta saadaan aikaan vaikuttavaa ilmastotyötä, hän sanoo.

Käytännön päätöksenteon lisäksi kyse on viestinnästä. Jalonen huomauttaa, että kunnanjohtajat ovat eräänlaisia kunnan ilmastotavoitteiden keulakuvia niin kunnan oman henkilöstön kuin kuntalaistenkin suuntaan.

Pilottivaiheessa kohteena jo alkuun päässeet kunnat

Kuntaliitto tarjoaakin kunnanjohtajille eräänlaista ilmastokoulua. Virallisesti kyseessä on liiton ilmastojohtamisvalmennus, joka järjestetään ensi vuoden aikana ensimmäistä kertaa.

Mukaan pääsee tässä vaiheessa 10–15 kuntaa ja niiden johtajaa tai muuta ylempää johtoa.

Haku päättyy keskiviikkona. Jalosen mukaan hakemuksia on tullut niin paljon, että hakijoita joudutaan karsimaan.

Pilottivaiheessa kohteena ovat kunnat, joissa ilmastotyö on jo selvästi aloitettu.

– On asetettu tavoite ja on tiedossa, mitkä ilmastoratkaisut ovat ehkä helpompia ja mitkä taas haasteellisempia, Jalonen selventää.

– Toivottavasti voimme jatkossa tarjota koulutusta niille, jotka eivät nyt mahdu mukaan.

Sparraajia ja vertaistukea

Yhteistyönä ympäristöpääkaupunki Lahden kanssa järjestettävässä koulutuksessa keskitytään siis ilmastotyöhön nimenomaan johtamisen näkökulmasta.

Johtajat valitsevat koulutuksen aikana oman kuntansa niin sanotun viheliäisen ongelman, johon etsitään ratkaisua muun muassa sparraajien avulla. Heitä kerätään esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksesta, Motivasta ja ympäristöalan konsulttiyrityksistä.

– Tarjolla on hyvin erityyppistä osaamista strategisesta viestinnästä kestävään liikenteeseen, metsistä ympäristöasioiden suunnitteluun ja intressien yhteensovittamisen ja neuvottelun osaamista, Jalonen listaa.

– Valmennus tarjoaa myös mahdollisuuden vertaisoppimiseen ja keskusteluun muiden kuntien kanssa.

Kevään kuntavaalien jälkeen ilmastokoulun penkille pääsee mukana olevien kuntien uusi poliittinen johto.