Ulkomaat

Liittyykö Yhdysvallat Iranin ydinsopimukseen, entä saako Valko-Venäjän oppositio tukea? – Näihin konflikteihin presidentiksi nousevalta Joe Bidenilta odotetaan jo vastausta

Yhdysvaltojen ulkopolitiikassa nähtäneen ensi vuonna käännös Donald Trumpin virkakaudesta, mikä on toisille helpotus ja toisille huolenaihe. Kokosimme yhteen, mitä eri konfliktialueilla odotetaan presidentiksi nousevan Joe Bidenin hallinnolta.

Yhdysvaltojen presidentinvaalit voittaneelle Joe Bidenille alkoi sataa onnitteluja valtionjohtajilta vain hetki sen jälkeen, kun uutiskanavat olivat julistaneet tämän lauantaina voittajaksi.

Pian alettiin kuulla myös toiveita eri konfliktialueiden suunnalta. Yhdysvaltojen ulkopolitiikan uskotaan tekevän Bidenin ja varapresidentiksi nousevan Kamala Harrisin hallinnon aikana käännöksen Donald Trumpin virkakaudesta. Toisille tämä on helpotus, toisille huolenaihe.

Kokosimme yhteen, mitä Bidenilta odotetaan Afganistanissa, Valko-Venäjällä, Ukrainassa, Etelä-Koreassa ja Israelissa sekä muualla Lähi-idässä.

Taliban vaatii joukkojen vetämistä Afganistanista

Afganistanilainen ääriliike Taliban vetosi tiistaina Bideniin, että tämän tuleva hallinto pitäytyisi helmikuisessa sopimuksessa, jonka myötä Yhdysvallat vetää joukkojaan maasta.

– Islamilainen Emiraatti (Taliban) haluaisi painottaa uudelle tulevalle amerikkalaiselle presidentille ja tulevalle hallinnolle, että sopimuksen toimeenpano on järkevin ja tehokkain työkalu maidemme välisen konfliktin lopettamiseen, ryhmittymä sanoi lausunnossa Reutersin mukaan.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin hallinnon solmiman sopimuksen tavoitteena on, että Yhdysvaltojen sotilaallinen läsnäolo Afganistanissa päättyy ensi vuoden toukokuuhun mennessä. Sopimuksen ehtona on ollut muun muassa se, että Taliban neuvottelee rauhansopimuksesta Afganistanin hallituksen kanssa. Neuvotteluja noin 20 vuotta kestäneen sodan päättämiseksi on käyty Qatarin pääkaupunki Dohassa.

Joukkojen vetäminen on yksi Trumpin vaalilupauksista. Afganistanissa on tällä hetkellä arviolta alle 5 000 Yhdysvaltojen sotilasta.

Valko-Venäjän oppositiojohto odottaa tukea

Bidenin voitto toi toivoa Valko-Venäjän oppositiojohdolle, joka vaatii maata 26 vuotta hallinneen kovaotteisen diktaattorin Aleksandr Lukashenkon eroa. Maassa käytiin elokuussa vilpillisiksi katsotut presidentinvaalit, joissa Lukashenkolle julistettiin noin 80 prosentin äänisaalis ja vastaehdokas, nykyinen oppositiojohtaja Svetlana Tsihanouskaja joutui pakenemaan Liettuaan.

Tsihanouskaja onnitteli Bideniä lauantaina Twitterissä.

– On kunnia onnitella Yhdysvaltojen presidentiksi nousevaa Joe Bidenia sekä varapresidentiksi nousevaa Kamala Harrisia heidän historiallisesta saavutuksestaan. Valko-Venäjän kansa ja minä henkilökohtaisesti kiitämme teitä solidaarisuudestanne ja me odotamme innolla tulevaa yhteistyötämme!

Tsihanouskaja toivoo Deutsche Wellen mukaan Bidenilta tukea Lukashenkoa vastustavalle liikkeelle.

– Joe Biden on ottanut kantaa useammin kuin kerran ja ottanut vankan aseman Valko-Venäjän ihmisten tukemisessa, hän sanoi Deutsche Wellen mukaan.

Biden sanoi lokakuun lopulla, että hän laajentaisi Valko-Venäjälle asetettuja sanktioita ja kritisoi Trumpia siitä, ettei tämä ole tuominnut Lukashenkoa tai tarjonnut tukeaan Valko-Venäjän oppositiolle.

Trumpin hallinto on asettanut pakotteita Valko-Venäjän hallinnon jäsenille sekä Lukashenkoa tukeville yrityksille, mutta Trump ei ole juuri ottanut kantaa Valko-Venäjän tapahtumiin tai arvostellut Lukashenkoa julkisesti.

Etelä-Korea toivoo kiristyksen loppumista

Etelä-Korean presidentti Moon Jae-in onnitteli maanantaina Bideniä. Moon sanoi Reutersin mukaan, että Etelä-Korea takaa, ettei liittolaisuudessa Yhdysvaltojen kanssa ja Korean niemimaan rauhanprosessissa nähdä keskeytystä.

Väistyvä presidentti Trump on nähty Etelä-Koreassa halukkaana yhteistyökumppanina Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-unin kohtaamisessa. Maiden välisiä suhteita on kuitenkin hiertänyt muun muassa Trumpin vaatimukset siitä, että Etelä-Korea maksaisi miljardeja dollareja aiempaa enemmän Yhdysvaltojen joukkojen läsnäolosta niemimaalla.

Etelä-Koreassa on ollut vuosien 1950–53 Korean sodan jäljiltä noin 28 500 Yhdysvaltojen sotilasta.

Etelä-Korean hallituksen lähteistä kerrotaankin Reutersille, että Bidenin voitto nähdään voittona myös tässä Yhdysvaltojen joukkoja koskevassa kiistassa.

Lähteiden mukaan Etelä-Korea ei odota, että Biden pudottaisi vaatimukset maksujen korotuksesta kokonaan. Biden on kuitenkin luvannut olla käyttämättä joukkojen läsnäoloa kiristyskeinona. Lisäksi Etelä-Koreassa uskotaan, että Bidenin tuleva hallitus voisi hyväksyä sopimuksen, joka vastaa paremmin Soulin ehdotusta maksujen korottamisesta noin miljardilla dollarilla vuodessa.

Trump on vaatinut jopa viiden miljardin dollarin korotusta.

Ukrainassa toivotaan vakaata ulkopolitiikkaa

Ukraina on ollut keskiössä useissa Washingtonin poliittisissa kiistoissa viime vuosina.

Viime vuonna kongressin edustajainhuoneen demokraatit aloittivat Trumpin viraltapanoprosessin, koska vuodetussa puhelussa Trump oli painostanut presidentti Volomydyr Zelenskiä kaivamaan Bidenin ja tämän pojan Hunterin väitettyjä Ukraina-kytköksiä. Trump nosti Bidenien väitetyt hämäräperäiset kytkökset uudelleen esiin vaalikampanjansa loppusuoralla.

Yhdysvaltojen presidentinvaalin tulos kiinnostaa Ukrainassa kuitenkin käynnissä olevan Itä-Ukrainan sodan, ei sisäisten valtakamppailujen vuoksi.

– Ukrainan ei pitäisi olla osa Yhdysvaltain sisäisiä taisteluita. Se on meidän ensisijainen toiveemme ja tavoitteemme, Zelenskin entinen neuvonantaja Igor Novikov sanoi The Washington Postille maanantaina.

Zelenski onnitteli Bidenia ja Harrisia lauantaina Twitterissä ja esitti epäsuoran toiveen siitä, millaista yhteistyötä tämän tulevalta hallinnolta kaipaa:

– Onnittelut Joe Bidenille ja Kamala Harrisille! Ukraina on optimistinen strategisen yhteistyön tulevaisuudesta Yhdysvaltojen kanssa. Ukraina ja Yhdysvallat ovat aina tehneet yhteistyötä turvallisuudessa, kaupankäynnissä, investoinneissa, demokratiassa, taistelussa korruptiota vastaan. Ystävyydestämme tulee vain vahvempi!

Vaikka Barack Obaman hallinnon toimia Ukrainan sodan ja Venäjän sekaantumisen suhteen on toisinaan pidetty pehmeänä, Biden tunnetaan Ukrainassa Trumpia tiukemmasta suhtautumisesta Venäjän presidentti Vladimir Putiniin . Biden toimi Obaman varapresidenttinä vuosina 2009–17,

Yhdysvaltojen Ukraina-suhteet olivat Bidenin vastuulla tämän ollessa varapresidentti. Tuona aikana hän vieraili maassa viisi kertaa ja edisti muun muassa korruptionvastaisia toimia maassa.

– Bidenin voitto tuo takaisin varmuutta Yhdysvaltojen näkemyksestä Natoon ja muihin kansainvälisiin organisaatioihin, kiovalainen analyytikko Jevhen Hlibovytski sanoo The Washington Postille .

Israelissa ja Lähi-idässä katse kohdistuu Iraniin

Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu onnitteli Bidenia ja Harrisia sunnuntaina vuorokauden hiljaisuuden jälkeen Twitterissä ja kiitteli samalla Trumpia.

– Joe, meillä on ollut pitkä & lämmin henkilökohtainen suhde melkein 40 vuotta, ja tunnen sinut suurena Israelin ystävänä, Netanjahu tviittasi.

– Kiitos (Donald Trump) ystävyydestä, jota olet osoittanut Israelin valtiolle ja minulle henkilökohtaisesti, Jerusalemin ja Golanin tunnustamisesta, Iranin vastustamisesta, historiallisista rauhansopimuksista ja amerikkalais-israelilaisen liiton tuomisesta ennennäkemättömiin korkeuksiin.

Yhdysvaltojen ulkopolitiikassa nähtiin Trumpin kaudella merkittävä käänne erityisesti Lähi-idässä. Trumpin politiikka oli Israelille suotuisaa muun muassa Palestiinan konfliktin ja Iranin suhteen.

Trumpin kaudella Yhdysvallat irtaantui Iranin vuoden 2015 ydinsopimuksesta ja asetti maalle ankaria talouspakotteita. Israelissa Yhdysvallat muun muassa tunnusti Jerusalemin maan pääkaupungiksi ja siirsi suurlähetystönsä sinne, tunnusti Golanin kukkulat osaksi Israelia, leikkasi merkittävästi kehitysapua palestiinalaisilta sekä laati palestiinalaisille epäedullisen rauhansuunnitelman.

Vaikka Bidenin ei odoteta esimerkiksi kumoavan päätöstä Jerusalemin tunnustamisesta, hän on sanonut haluavansa liittää Yhdysvallat takaisin Iranin ydinsopimukseen. Biden on myös ilmaissut vastustavansa Israelin laittomia siirtokuntia miehitetyllä Länsirannalla.

Kulissien takana pääministerin toimistosta on kehotettu Netanjahun Likud-puolueen ministereitä painottamaan kahta viestiä Bidenille: Ensinnäkin Israel kykenee yhteistyöhön Bidenin kanssa yhtä hyvin kuin Trumpin kanssa. Toiseksi Biden jatkaisi työtä sen eteen, että arabimaat normalisoisivat suhteitaan Israeliin ja loisivat vastarintaa Iranille ja ettei Biden kumoaisi päätöstä tunnustaa Golanin kukkulat osaksi Israelia. Näin The Times of Israel siteeraa uutissivusto Wallaa ja radiokanava Kania.

Iranin presidentti Hassan Rouhani vaati valtion omistaman uutistoimiston IRNA:n haastattelussa Bidenia palauttamaan Yhdysvallat ydinsopimukseen, uutistoimisto AP kertoo.

– Nyt on tullut mahdollisuus seuraavalle Yhdysvaltojen hallitukselle kompensoida menneisyyden virheitä ja palata kansainvälisten sopimusten noudattamisen tielle kunnioittamalla kansainvälisiä normeja, IRNA siteeraa Rouhania AP:n mukaan.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan on puolestaan valinnut radiohiljaisuuden vaalituloksen suhteen, ja Turkki on ilmoittanut onnittelevansa uutta presidenttiä sitten, kun ääntenlasku on lopullisesti selvitetty.

Varapresidentti Fuat Oktay sanoi sunnuntaina Kanal 7 -televisioaseman lähetyksessä, että Turkki jatkaa Yhdysvaltojen painostamista Syyriassa olevien kurdijoukkojen tukemisen lopettamiseksi, Reuters kirjoittaa.

Lisäksi Turkki toivoo Oktayn mukaan, että Bidenin hallinto ei puuttuisi Turkin ohjuspuolustushankintoihin Venäjältä. Yhdysvallat on uhannut Turkkia pakotteilla.