Mielipiteet

Lukijan mielipide: Kohti Itä-Suomen maakuntaa – elinvoimavision lisäksi tarvitaan rakenteellista uudistamista

Itäisen Suomen tulevaisuutta visioidaan työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) johdolla. Kehittämisvisiota työstetään työpajoissa ja työn on tarkoitus valmistua tammi-helmikuussa 2023.

Yksi asia on varma. Nykymeno ei ole kestävää. Se syö resurssit hyvältäkin visiolta. Erityispiirteisiin tukeutuvan elinvoimavision lisäksi tarvitaan kestävä pohja ja rakenteet hyvinvointivaltion perustaksi. Sote-uudistus ei riitä.

Eri alueilla on omat erityispiirteet ja kehityshistoria. Helsinki-Tampere-Turku kolmiolla omansa, samoin kuin Pohjanmaalla ja Lapilla. Mitkä ovat Itä-Suomen erityispiirteet, millä alue erottuu muista?

Etelä-Savon kulttuuriperinnön kehityslinjat, jatkumot ja murrokset -selvityksessä nostetaan alueen erityispiirteiksi ainutlaatuinen järviluonto, reittivedet rantoineen sekä rajaseutu ja sen sotaisa kulttuurihistoria. Nämä teemat sopivat myös koko Itä-Suomen erityispiirteiksi.

Tulevaisuuden Itä-Suomessa voi hyvinkin olla vain yksi maakunta, vaikkapa Itä-Suomen maakunta, ja vain yksi hyvinvointialue.

Erityispiirteet toimivat luontaisina vahvuuksina, mutta tuovat mukanaan myös omat vaikeutensa. Se pätee rikkonaisiin reittivesiin ja myös rajaseutuun Venäjän naapurissa.

Venäjän nykytilanne näyttää tämän erityispiirteen toisen puolen ja korostaa turvallisuuden merkitystä.

Itäisen Suomen taantuvaa kehityskierrettä, ja sen aiheuttamia haasteita, voidaan myös pitää alueen erityispiirteenä. Hyvinvointivaltion kasvun perintönä alueella on monella tapaa ylimitoitetut rakenteet.

Julkisten palvelujen rahoituspohja ei yksinkertaisesti kestä nykymallin mukaista menoa. Sama pätee myös rakennettuun ympäristöön ja infrastruktuuriin.

Itä-Suomen rakenteellinen uudistaminen on välttämätöntä ja sen tulee olla myös visiointityön tavoite.

Tulevaisuuden Itä-Suomessa voi hyvinkin olla vain yksi maakunta, vaikkapa Itä-Suomen maakunta, ja vain yksi hyvinvointialue.

Myös kuntien määrässä on karsittavaa. Uutta tasapainoa on haettava kuntaliitosten alueilla, joissa entisten kuntien tilalle on vakiintumassa "pitäjiä" kevyine rakenteineen.

Edessä on myös rakennetun ympäristön ja sen palvelujen sopeuttamista ja uudelleen mitoittamista, purkamistakin. Resurssit, aluekehitystyökalut ja infrastruktuuri olisi saatava nykyistä tehokkaammin ja kestävämmin tukemaan sopeuttamista ja uutta kasvua.

Visiointityön yhteydessä olisi ensiarvoisen tärkeää kertoa käytännönläheisin esimerkein, mitä aluekehityksen sopeuttaminen kestävän elinvoimaisuuden ja uudenlaisen kasvun perustaksi tarkoittaa.

Mikä muuttuu, mitä hyvää ja huonoa muutoksessa on nykytilanteeseen verrattuna, ja verrattuna siihen, jos mitään ei tehdä.

Itä-Suomen rakenteellinen uudistaminen on välttämätöntä ja sen tulee olla myös visiointityön tavoite. Olemalla uusiutuvien alueiden kärjessä Itä-Suomi voi näyttää mallia myös muulle Suomelle.

aluesuunnittelujohtaja (eläkkeellä)29Mikkeli

rakennusneuvos (eläkkeellä)29Loviisa ja Savonlinna