Mielipiteet

Lukijan mielipide: Yliopistotasoisen koulutuksen lisäys Kainuussa välttämätön

Kainuun väestö on hyvin ammattikoulutettua, mutta korkeakoulutusta on saanut vain 26,5 prosenttia, joka on heikoin luku Suomen maakunnista.

Kainuussa on vakava osaajapula, kaikenlaisissa ammateissa, myös korkeakoulutusta vaativissa ammateissa (esimerkiksi lääkärit, psykologit, varhaiskasvattajat). Vuonna 2020 Kainuussa oli ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita naisia kaikkiaan 1 917 ja miehiä 1 239, tohtoritutkinnon suorittaneita naisia 57 ja miehiä 78.

Vaikka toisen asteen koulutuksen opiskelupaikkoja riittää kaikille halukkaille, Kainuussa on tarjolla koulutusta vain osaan ammateista. Koulutukseen joudutaan hakeutumaan myös kauas kotoa. Nuorista pois muuttajista 92 prosenttia lähtee opiskelemaan, ja niin maakunnan väestö vähenee. Erityisesti nuoret naiset lähtevät muualle opiskelemaan.

Kajaanin ammattikorkeakoulu on arvostettu ja haluttu opinahjo myös muualta Suomesta ja ulkomailta tuleville opiskelijoille, muun muassa peli- ja liikunta-alojen takia. Opiskelijoita on yli 3 400. Uusia koulutuksia on nyt suunniteltu ensihoitajille ja myös kulttuurialalle, koska Kainuussa tuotettu kulttuuri (esimerkiksi teatteri, kirjallisuus, kamarimusiikkifestivaali) on arvostettua. Kajaanin ammattikorkeakoulusta valmistuneet ovat työllistyneet hyvin.

Kainuusta puuttuu yliopisto. Kajaanin yliopistokeskus on Oulun yliopiston alainen. Kumppaniyliopistoja ovat Lapin, Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistot. Sotkamon ja Jyväskylän yliopiston yhteistyönä on ollut jo pidempään käynnissä liikuntateknologian maisteriohjelma, mistä tuloksena on useita väitöskirjojakin. Hiihtolajeihin liittyvä TKI-toiminta on edistyksellistä.

Yliopistokeskus ei voi saada itsenäisesti yliopistokoulutuksen aloituspaikkoja. Jos hyvin käy, emoyliopisto ja kumppanit voivat luovuttaa Kainuuseen aloituspaikkoja. Opetus- ja kulttuuriministeriön käsittelyssä on Oulun ja Lapin yliopistojen sekä Kajaanin ja Iisalmen kaupunkien hakemus kasvatustieteiden koulutusta varten.

Kainuussa kuten muuallakin maassa on puute varhaiskasvatuksen opettajista, ja Kainuussa on vaikeuksia rekrytoida luokanopettajiakin, kun Oulun yliopisto lopetti Kajaanin opettajankoulutuksen 12 vuotta sitten.

Koulutusviennille on tilausta maailmalla. Kajaanin Akateemisten Naisten järjestämän korkeakoulutuksen kehittämisseminaarin (3.10.) jälkikeskustelussa Kainuuta on ehdotettu ottamaan siinä roolia, jopa jollain uudenlaisella yliopistorakenteella. Oman yliopiston ideaa ei seminaarissa kuitenkaan vielä esitetty. Tulevassa kasvatustieteiden koulutuksessa ja jatkuvan koulutuksen tarjonnassa koulutusvienti pitää huomioida.

Seminaaritilaisuuden jälkeen saimme viestin, että pitkäaikaisen lääkärikokemuksen, myös soten johtotehtävissä, saaneet aluevaltuutetut ovat kehitelleet lääkärikoulutuksen Kainuun mallia yhdessä Oulun lääketieteellisen professorin kanssa. Tästä aloitteesta kuulemme varmasti vielä lisää, koska Kainuun lääkäripulaan on haettava kaikki keinot.

Kainuussa yliopistotasoisen koulutuksen tarjonta on kapea ja lisäys on välttämätön. Kainuussa koulutus- ja työmarkkinat ovat vahvasti segregoituneet ja se on myös esteenä hyvälle aluekehitykselle. Työn alla olevissa suunnitelmissa pitää katsoa laajemmalle ja ylittää sukupuolittuneet rajat.

Helena Aaltonen

puheenjohtaja

Kajaanin Akateemiset Naiset ry