Koti-Kajaani

Mielipide: Susien suojelu ja kannanhoito

On kiistatta selvää, että susi kuuluu suomalaiseen luontoon. Mutta silloin, kun sudet tulevat ihmisten pihapiireihin, tuhoavat karjankasvattajien vuosien työn tai keskittyvät isoina laumoina yksittäisille alueille estäen perinteisen metsästysharrastuksen koirien avulla, olemme tulleet tienhaaraan, jossa ratkaisuja täytyy kyetä tekemään.

Ja miksi niin? Siinä tilanteessa, kun ihmiset väsyvät ymmärtämään, miksei heidän oikeusturvansa toteudu ja kyseenalaistavat laajassa mitassa nykyiset pelisäännöt, tullaan alueelle, jossa salametsästys lisääntyy ja oman käden oikeuden käyttö laajenee muutenkin. Se jos mikä on riski, myös suojellulle pedollemme, sudelle.

Asiasta on erittäin vaikea käydä rakentavaa ja ratkaisuja löytävää keskustelua. Toisaalta jokainen toimija tietää, että esimerkiksi suden kannanhoidollinen metsästys onnistuu EU-lainsäädännönkin näkökulmasta vain, jos susikanta on suotuisalla suojelutasolla. Suomen on siten yhteisesti kyettävä määrittelemään suotuisan suojelutason raja-arvo kansainvälisen tutkimusyhteistyön pohjalta. Ja vasta, kun raja-arvo on olemassa, voidaan sitä vuosittain kanta-arvioinnin yhteydessä verrata ja arvioida onko olisiko kyseisenä vuonna mahdollisuus toteuttaa kannanhoidollisia toimenpiteitä olemassa olevien reunaehtojen sisällä.

Ruotsissa menettely on käytössä ja kun kanta-arvio ylittyy, siellä sallitaan kannanhoidollinen metsästys. Tällä hetkellä Suomessa susia voi poistaa vain Suomen riistakeskuksen niin sanotuilla vahinko- ja turvallisuusperusteisilla poikkeusluvilla. Poikkeuslupien saaminen on hidasta ja se vie uskottavuutta koko järjestelmältä ja lisää riskiä oman oikeuden toteuttamiseen.

Vaikka suurpetojen parissa tunteet kuumenevat hetkessä, ainakin me olemme valmiita asialliseen, rakentavaan ja ratkaisuhakuiseen keskusteluun.

kansanedustaja (vas.)

Suomussalmi

kaupunginhallituksen jäsen (vas.)

Kajaani

Merja Kyllönen

Päivi Fonselius