Mielipiteet

Näkökulma: Opiskelijana vanhustyössä – monikulttuurisuus ja kielitietoisuus voimavarana

Kainuussa väestö ikääntyy ja hoivapalvelujen tarve lisääntyy samaa tahtia. Hoitotyön ammattilaisia tarvitaan jo nyt enemmän kuin on saatavilla ja tulevaisuudessa ammattilaisten tarve vain kasvaa.

Opiskelijoiden hyvällä perehdyttämisellä ja laadukkaalla ohjauksella opiskelijoita voidaan innostaa ja sitouttaa vanhustyöhön jo opintojen aikana.

Opiskelijoiden ohjaaminen työpaikalla on hyvä rekrytointikeino ja sen tulisi onnistua myös siinä tapauksessa, että opiskelijalla on haasteita oppimisessa.

Tällaisia haasteita voivat olla opiskelijan muuttunut elämäntilanne, nuori ikä tai vieraskielisyys.

On todennäköistä ja toivottavaa, että myös Kainuuseen saamme lisää maahanmuuttajia hoitotyöhön.“

Vanhustyössä tarvitaan ennen kaikkea hyvää kohtaamista sekä vuorovaikutus- ja läsnäolotaitoja.

Vanhustyö vaatii laajaa osaamista ikääntyneen palvelujärjestelmästä, ikääntymismuutoksista, toimintakyvystä ja voimavaroista, sairauksista ja kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista.

Kainuun alueellakin on käytössä monenlaista teknologiaa, jotka ovat ammattilaisten työvälineitä. Niiden avulla vanhukset voivat asua pidempään turvallisesti kotona.

Joka tapauksessa tulemme tarvitsemaan lisää vanhustyön ammattilaisia.

On todennäköistä ja toivottavaa, että myös Kainuuseen saamme lisää maahanmuuttajia hoitotyöhön.

Opiskelijoiden harjoittelukokemuksella on merkitystä, millaisena ja kuinka houkuttelevana vanhustyö heille näyttäytyy. Opiskelijan oma rooli työharjoittelussa on aktiivinen.

Työyhteisö ja ohjaaja ottavat opiskelijan vastaan, perehdyttävät hyvin työyhteisöön ja luovat turvallisen oppimista edistävän ilmapiirin. Ohjaaja auttaa opiskelijaa oppimaan uusia asioita.

Parhaimmillaan ohjaaja ja opiskelija toimivat tiiminä kohti opiskelijan tavoitteita. Opiskelija tarvitsee opintojen alkuvaiheessa paljon positiivista ja kannustavaa palautetta.

Myöhemmässä vaiheessa opiskelija hyötyy kehittävästä palautteesta. Reflektointi on oppimisen ydintä.

Reflektointi on omien kokemusten, tunteiden ja ajatusten tunnistamista sekä niiden ilmaisua ja käsittelyä tapahtuman jälkeen. Se kehittää ajattelua ja auttaa yhdistämään teoriatietoa ja hoitotyön käytäntöä.

Kulttuuri on tapa nähdä ja ymmärtää maailmaa sekä ihmisten välistä vuorovaikutusta.“

Kun työyhteisöön tulee opiskelija tai työntekijä toisesta kulttuurista, on hyvä toimia kulttuurisensitiivisesti.

Kulttuuri on meissä jotain niin opittua, että tulemme tietoiseksi omasta kulttuurista yleensä vasta, kun toisen kulttuurin edustaja toimii eri tavalla, kuin me toimimme.

Kulttuuri on tapa nähdä ja ymmärtää maailmaa sekä ihmisten välistä vuorovaikutusta. Arvot ovat saman kulttuurin edustajille selviä, mutta kun erilaiset kulttuurit ja arvot kohtaavat se näkyy monella tavalla käyttäytymisessä ja kommunikoinnissa.

Monikulttuurisessa työyhteisössä tärkeintä on utelias, kiinnostunut ja myönteinen asenne eri kulttuureja kohtaan.“

Toisissa kulttuureissa yhteisölliset arvot korostuvat ja toisissa kulttuureissa puolestaan yksilöllisyys. Suomalainen yhteiskunta perustuu täsmälliseen aikakäsitykseen.

Työt alkavat klo 7, jolloin työpaikalla tulee olla valmiina aloittamaan päivän työt. Joustavaa aikakäsitystä arvostavissa kulttuureissa on joustavat aikarakenteet, joissa muut arvot voivat nousta tärkeämmäksi kuin täsmällinen aika.

Monikulttuurisessa työyhteisössä tärkeintä on utelias, kiinnostunut ja myönteinen asenne eri kulttuureja kohtaan, ei niinkään tieto kaikista kulttuurien eroavaisuuksista.

Myönteinen asenne ja avoin mieli auttavat kulttuurisissa ristiriidoissa. Asioiden puheeksi ottaminen toista kunnioittavasti, mutta rohkeasti on koko työyhteisön etu.

Suomen kielen riittävän hyvä taito on välttämättömyys vanhustyössä. Joskus kuitenkin joudutaan ymmärtämistä parantamaan käyttämällä käsiä, ilmeitä, eleitä, sanoja ja jopa piirtämistä.

Kielitaito on monitahoinen ja jatkuva prosessi. Puheen tuottaminen on kielitaidossa ehkä näkyvin osa, mutta siihen kuuluu myös luetun ja puhutun kielen ymmärtäminen.

Viestin ymmärtämistä on hyvä varmistaa suomen kieltä vielä opettelevalta ammattilaiselta, pyytämällä kertomaan asian omin sanoin.

Kielitietoisuus monikulttuurisessa työyhteisössä on sitä, että hoitajat osaavat selkeyttää omaa puhetapaansa yksinkertaiseksi ja selkeäksi. Kielitietoinen sairaanhoitaja osaa käyttää helppoja kielen rakenteita ja puhua luonnollista sekä selkeää puhekieltä.

Kielenoppimista voidaan tukea valmistautumalla ja harjoittelemalla tilanteita etukäteen sekä antamalla tilannekohtaisia kielellisiä malleja.

Opiskelijaohjaajat tarvitsevat koulutusta laadukkaaseen ohjausosaamiseen, joka on koulutusorganisaatioiden ja sote- palveluja tuottavien organisaatioiden tehtävä.

Opiskelijaohjaajat tarvitsevat lisäksi resursseja eli aikaa ohjaamiseen erityisesti, kun opiskelija on nuori, vieraskielinen tai tukea tarvitseva.

Laadukas ohjaaminen edistää potilaan turvallista hoitoa.

Lähteet: Suositus -Hoitotyön opiskelijaohjaajien ohjausosaamisen kehittämiseksi (Oikarainen ym. 2021)

Kirjoittaja on lehtori ja Innostu vanhustyöstä -hankkeen projektiasiantuntija Kajaanin ammattikorkeakoulussa.