Mielipiteet
Näkökulma: Yhdessä nuorten yksinäisyyttä vastaan
Sanna Nousiainen
Kimmo Penttilä
Maija Leinonen
Kaisa Loikkanen
Nuorten yksinäisyys on tutkitusti uhka paitsi nuorelle itselleen, myös yhteiskunnalle. Ulkopuolelle jääminen voi ääri-ilmiönä johtaa jengiytymiseen tai radikalisoitumiseen.
Yksinäisiä eivät ole kuitenkaan vain nuoret, vaan usein moni meistä nuorten kanssa työskentelevistäkin aikuisista kokee yksinäisyyttä työssään. Monien nuorten vaikeudet, haasteet ja ongelmat ovat mittavia, eikä yksittäisten työntekijöiden keinot ja aika riitä nuorten auttamiseen.
Mitä vaikeammassa tilanteessa nuori on, sitä enemmän tukea hän tarvitsee. Usein myös me ammattilaiset kohtaamme toisiamme vain verkon välityksellä. Asioita pyritään hoitamaan digitaalisesti, nopeasti ja tehokkaasti. Samoin osa asiakaskohtaamisista tapahtuu ainoastaan verkon välityksellä, jolloin yksinäisyyden syvyys voi jäädä huomaamatta.
”Kotoa voi olla hankala lähteä ja tutustua uusiin ihmisiin.”
Kajaanin ammattikorkeakoulun kehittämishanketyössä nuorten parissa olemme havainneet, että kohtaamme nuoria eri palveluissa eri tavoin. Kajaanin kaupungin Starttipajaan nuoret ohjautuvat toimimaan ja oppimaan arjen asioita yhdessä muiden nuorten ja ohjaajien kanssa.
Aikuisten sosiaalityössä puolestaan on kokemusta, että joidenkin nuorten tavoittaminen on haastavaa, vaikka nuorta pyritään tapaamaan hänen kotonaan.
Ammattikorkeakoulussa nuoria kohdataan lähiopetuksessa ja verkon välityksellä. Yhteinen havaintomme kuitenkin on, että nuoret tarvitsevat ohjausta, neuvontaa ja keskusteluapua eli rinnalla kulkemista. Tuen muodot tulisi olla saavutettavissa helposti ja ajoissa.
”Pitäisi olla enemmän tilanteita, missä nuoret voisivat kohdata. Hyödyntää nykyisiä nuorisotiloja ja pitää siellä vaikka viikonloppuisin tapahtumaa ja tekemistä.”
Nuorten yksinäisyys näkyy Starttipajalla konkreettisimmin sosiaalisten tilanteiden pelkona, ahdistus- tai paniikkihäiriöinä, masennusoireina ja elämänpiirin kapenemisena.
Nuorten kokemus on, että yksinäisyyteen turtuu.
Yksinäisyydessä pyritään selviämään eri keinoin. Nuori voi vältellä katsekontaktia, vetäytyä ja käyttää kännykkää sosiaalisissa tilanteissa tai uppoutua päihteisiin, peleihin tai virtuaalimaailmaan. Aikuisten sosiaalityössä nuorten yksinäisyys näkyy pahimmillaan sulkeutumisena kokonaan kotiin ilman mitään ihmiskontakteja. Ammattikorkeakoulussa opintojen keskeyttämisen taustalla on samoin usein yksinäisyyttä ja ulkopuolisuuden kokemusta.
”Viikonloput yleensä ovat sitä hankalinta aikaa yksinäiselle.”
Nuoret tarvitsevat huolehtivia, rakastavia aikuisia elämäänsä. Samoin kavereiden puuttuminen jättää aikuiseksi kasvamisessa valtavan aukon. Miten muuten lapset ja nuoret harjoittelisivat toisen huomioimista ja yhteisiä pelisääntöjä?
Tässä ajassa meiltä kaikilta aikuisilta vaaditaan samaa rohkeutta, jota vaadimme nuorilta: rohkeutta liittyä mukaan, vaikuttua muista ja innostua yhdessä, kokeilla ja epäonnistua. Meiltä vaaditaan sinnikkyyttä tukea niitä, jotka tukea tarvitsevat ja tunnistaa se syvä tarve, mitä lapsemme ja nuoremme huutavat meille. Tarvitsemme rohkeutta välittää joka ikisestä lapsesta ja nuoresta heidän haasteistaan huolimatta tai ehkä juuri niiden vuoksi. Paras asia, mitä voimme toisillemme antaa on aikaa ja läsnäoloa.
Olemme kehittäneet yhdessä verkkovalmennuksen työn ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille miehille osana Kajaanin ammattikorkeakoulun kehittämishanketta. Tässä kehittämistyössä keskeisin havaintomme on ollut, että digitaaliset työkalut ovat hyviä menetelmiä asiakastyössä. Niin nuorten kuin työntekijöidenkin yksinäisyys kuitenkin poistuu vain ihmissuhteissa.
Ihmissuhteissa puolestaan tarvitaan toistuvia kasvokkaisia kohtaamisia, joissa tullaan nähdyksi, kuulluksi ja huomatuksi. Jos toimimme ainoastaan verkossa, menetämme mahdollisuuden aitoihin ihmissuhteisiin.
Meiltä aikuisilta vaatii suurta rohkeutta haastaa tehokkuutta korostavaa kulttuuria. Kuitenkin kun aikuiset toimivat yhdessä rohkeasti, myös nuori voi löytää oman rohkeutensa.
Kukaan ei voi voittaa yksinäisyyttä yksin, tarvitsemme siihen toisiamme.
Sitaatit tekstissä Starttipajan toimintaan osallistuneen nuoren.
Kirjoittajat:
Sanna Nousiainen, sosiaalityöntekijä Kainuun hyvinvointialueen aikuisten sosiaalityössä, sosionomi
Kimmo Penttilä, työpajaohjaaja Kajaanin Starttipajalla, teatteri-ilmaisun ohjaaja
Maija Leinonen, lehtori Kajaanin ammattikorkeakoulussa, sosionomi (YAMK), Virtuaalivalmennuksella kohti työelämää- hankkeen asiantuntija
Kaisa Loikkanen, lehtori Kajaanin ammattikorkeakoulussa, liikuntatieteiden maisteri, Virtuaalivalmennuksella kohti työelämää- hankkeen projektipäällikkö