Paikallisuutiset

Nostalgia: Paltamon lukio sai suoran puheyhteyden avaruussukkulaan – ”Kahden vuoden työ, mutta kyllä kannatti”

Maria Kalliokoski, teksti

Juhani Karvonen, kuvat

Juttu julkaistu Kainuun Sanomissa 13.4.1994

Paltamolaisten lukiolaisten ainutlaatuinen radioyhteys avaruussukkula Endeavouriin onnistui tiistaina jännittävien vaiheiden jälkeen. Yhteys myöhästyi puolitoista minuuttia, koska sukkulan rata poikkesi hieman annetuista tiedoista. Lukiolaiset Virva Tervonen ja Janne Kemppainen ehtivät saada tutkija Jay Aptilta vastaukset seitsemään kysymykseen.

Kaksi vuotta valmisteltu tilanne oli ohi muutamassa minuutissa.

Avaruussukkula kiertää nyt maata yhdeksän päivän lennollaan. Lauantaina alkaneen lennon aikana se on yhteydessä kahdeksaan kouluun. Paltamon lukio on ainut eurooppalainen, muita ovat australialainen ja kuusi yhdysvaltalaista oppilaitosta.

Viivästyminen hermostutti

Opettaja Markku Korhosen kodin radiohuone on pullollaan ihmisiä ja laitteita jo aamulla. Virva Tervosen ja Janne Kemppaisen lisäksi radiolaitteiden ympärillä ovat Markku Korhonen, Risto Häyrinen Kajaanin korven poikien radiokerhosta sekä Paavo Kotilainen, espoolainen pitkän linjan radioamatööri.

Televisiokamerat ovat valmiina. Risto Häyrinen välittää tapahtuman suomalaisille radioamatööreille. Paltamon lukioon on rakennettu omat yhteydet.

Tapahtuman arvellaan saavan julkisuutta aina Yhdysvaltoja myöten.

Puolisen tuntia ennen h-hetkeä avaruuskeskus ottaa yhteyden Paltamoon. Tapahtumaa on harjoiteltu etukäteen useita kertoja, joten Paavo Kotilaisella jää aikaa leppoisaan rupatteluun.

– Millainen sää siellä on?

Yhdysvalloissa sataa vettä.

– Markku Korhonen opettaa musiikkia lukiossa. Valitettavasti hän ei voi nyt soittaa. Oletko sinä musikaalinen?

– Ei, mutta pidän musiikin kuuntelusta, Kennedystä vastataan. Naurua.

Joulupukki asuu täällä päin.

Ruudulla näkyy, kun sukkula lähestyy Isoa-Britanniaa. Aikaa yhteyteen on vielä melkein kolme minuuttia.

– Joulupukki asuu täällä päin, Kotilainen ehtii vielä kertoa ennen kuin määräaika koittaa ja Markku Korhonen aloittaa yhteydenoton.

Hän toistaa englanninkielistä kutsua kerta toisensa jälkeen, mutta mitään vastausta ei tule. Viimein hän nousee ja tarkistaa johtajien kiinnityksen.

– Kaikki on OK, hän sanoo hiljaa.

Ryhmä näyttää melko jännittyneeltä. Vaikka harjoituksissa on kaikkiin mahdollisiin häiriöihin varauduttu, tositilanne on sittenkin erilainen. Samalla kun sukkula on Suomenlahden yläpuolella, kuuluu laitteesta hiljaista mutinaa.

– Jotain hämminkiä on nyt, täällä kaikki on kyllä kunnossa, Markku Korhonen vakuuttaa.

Yhtäkkiä sukkulasta Jay Apt vastaa, ja Markku korhonen pääsee toivottamaan hyvää huomenta.

Pää ylöspäin vai alaspäin?

Abiturientit Virva Tervonen ja Janne Kemppainen on arvottu lukiolaisten joukosta jo vuosi sitten. He ovat keränneet sopivia kysymyksiä yläasteen ja lukion oppilailta ja tehneet myös omia kysymyksiä.

Virva kysyy, kuinka ainoa mukana oleva nainen Linda M. Godwin kiinnostui avaruusasioista.

Godwin nukkuu nyt, mutta Apt tietää kertoa, että hän oli kiinnostunut fysiikasta ja kemiasta.

Janne kysyy, montako satelliittia on nähty. Kaksi.

Virvaa kiinnostaa, mitä miehistö on syönyt.

Spagettia, katkarapusosetta ja keksejäkin.

Entä ovatko päät alaspäin vai ylöspäin? Kuulemma osalla on alaspäin ja osalla ylöspäin.

Katsomme juuri kaunista maatanne.

– Katsomme juuri kaunista maatanne, Apt kertoo. Kysymykseen, näkyykö lumiraja, Apt vastaa kieltävästi.

Sukkula jatkaa kierrostaan jo kaukana Venäjällä, kun Markku Korhonen pääsee kiittämään miehistöä. Yhteys loppuu, kun sukkula katoaa horisonttiin. Kello on 10.33.

Ajattelimme, että siellä on vastatuuli, kun sukkula oli vähän myöhässä.

Jännitys on lauennut ja kaikki ovat silmin nähden huojentuneita ja iloisia. Paavo Kotilainen jatkaa rupattelua avaruuskeskukseen.

– Ajattelimme, että siellä on vastatuuli, kun sukkula oli vähän myöhässä, hän naureskelee puhelimeen.

Opetuksellinen merkitys

Virva ja Janne toteavat jälkeenpäin, että tilanne oli niin jännittävä, että he eivät muista heti astronauttien vastauksia. Ne tarkistetaan myöhemmin nauhalta.

Vastaukset olivat ilmeisesti yhteyden myöhästymisen takia aika lyhyitä.

Kun kerran pääsee tällaiseen osallistumaan, tuntuu että jatkossa voi päästä muuhunkin. Tämä oli päänavaus, Janne kuvaa tunnelmiaan.

Kokemus oli aivan upea. Lapsenlapsille riittää kerrottavaa

– Kokemus oli aivan upea. Lapsenlapsille riittää kerrottavaa, Virva naurahtaa.

Kumpikaan heistä ei ollut ennen viime vuotta tutustunut radioamatööriharrastukseen. Koko projektin johtajana suurimman vaivan nähnyt Markku Korhonen korostaa, millainen opetuksellinen merkitys tapahtumalla on.

Oppilaat ovat olleet mukana innolla, ja he saivat lisää tietojaan eri oppiaineista. Korhonen sai vasta pari vuotta sitten tietää Sarex-projektista, jonka avulla myös oppilaitoksien radioamatöörit voivat saada puhelinyhteyksiä avaruussukkulan.

Hän arvelee, että tieto on yhä vähäistä Euroopassa. Kouluissa täytyy olla myös aktiivinen opettaja, joka ottaa asian omakseen, jaksaa innostaa oppilaita ja viitsii käydä kaiken paperisodan. Paltamossa koko lukio on ottanut projektin hyvin vastaan.

Lisäksi tutkitaan hiilimonoksidin määrää troposfäärissä, mikä liittyy ilmaston lämpenemiseen.

Sukkula tutkii ympäristöasioita

Endeavourin lennolla on mukana kuusi jäsentä. Lennolla on myös avaruustutkalaboratorio SRL-1. Avaruussukkula hankkii matkallaan tietoa maapallon ympäristön tilasta. Se ottaa kuvia ja tekee geofysikaalisia mittauksia. Mittausten avulla se saa uutta tietoa muun muassa topografiasta, kasvillisuudesta, metsien hävityksestä, maan eroosiosta, valtameristä ja tulivuorista.

Lisäksi tutkitaan hiilimonoksidin määrää troposfäärissä, mikä liittyy ilmaston lämpenemiseen.