Kotimaa
Oppositio ryöpytti "velkaviisikon" budjettiesitystä: "Vastuuton päätösten lykkäys jatkuu ja työllisyystoimet puuttuvat"
Perussuomalaisten Jari Koskelan mukaan hallituksella riittää rahaa jaettavaksi ideologisiin hankkeisiin ja muiden maiden talouden pönkittämiseen. Kokoomuksen Sari Sarkomaan mielestä ongelmana ei ole kuluvan tai ensi vuoden velanotto vaan se, että hallitus rakentaa koko vuosikymmenen velanoton varaan.
Hallituksen ensi vuoden budjettiesitys on perussuomalaisten mielestä täynnä ylimitoitettuja ja väärinajoitettuja ilmastotoimia, jotka vähentävät kakun tekijöiden määrää Suomessa.
– Rahaa riittää jaettavaksi ideologisiin hankkeisiin, kuten oppivelvollisuusiän nostoon, sähköautoihin ja -pyöriin sekä muiden maiden talouden pönkittämiseen. Kehitysavusta ja maahanmuutosta ette tietysti uskalla leikata, hallitusta arvosteli kansanedustaja Jari Koskela (ps.) puolueensa ryhmäpuheenvuorossa.
Hän ihmetteli, että budjettiesityksestä puuttuvat vaikuttavat työllisyystoimet tai ne on siirretty kauas tulevaisuuteen ja tulevien hallitusten vastuulle.
– Se, että annatte työmarkkinaosapuolille toimeksiannon, jolla edistetään 55-vuotiaiden työllistämistä, on työllistämistoimen sijaan enneminkin vastuun pakoilua. No, metsäteollisuus teki jo omat ratkaisunsa. Nyt tarvitaan johtajuutta, eikä päätä pensaaseen, Koskela vaati.
Hän ihmetteli myös keskustan toimia hallituksessa, sillä työkone- ja lämmityspolttoaineiden verotusta kiristämällä ajetaan alas Suomen maaseutua.
– Polttoturpeen tuotannon alasajo on virhe. Tuhansia yrittäjiä, työntekijöitä ja veronmaksajia joutuu kilometritehtaalle. Tuontikivihiilellä ja -hakkeellako korvaatte syntyvän aukon, hän kysyi.
Yritystukien osittainen epäonnistunut kohdentaminen aiheuttaa Koskelan mukaan sen, että osa erityisesti pk-yrityksistä on jo omat puskurinsa käyttänyt ja hätä iskee niihin rajuimmin vasta nyt.
Samaan aikaan pääministeri peräänkuuluttaa yritysten yhteiskuntavastuuta.
– Arvoisa hallitus, juuri te vaikutatte siihen, pysyvätkö yritykset Suomessa, vai onko heidän järkevämpää toimia muista maista käsin. Te voitte vaikuttaa myös siihen, ovatko kansainväliset yritykset kiinnostuneita maastamme. Näillä päätöksillä se ei toteudu.
– Sen sijaan olette valmiita tukemaan Italian kaltaisten maiden työllisyyttä ja heidän vientiään, Koskela arvosteli hallituksen lähtemistä mukaan EU:n koronaelvytyspakettiin.
"Velkaviisikko kasaa 60 miljardin lisätaakkaa"
Kokoomuksen Sari Sarkomaa piti hallituksen budjettiesityksen pääviestiä hyytävänä, sillä vastuuton päätösten lykkäyslinja jatkuu.
– Se on hyvinvointiyhteiskuntamme ja ihmisten mahdollisuuksien näivettymiseen johtava tie. Meillä ei ole sama suunta.
Sarkomaan mukaan hallituksen "velkaviisikko" kasaa 60 miljardin euron lisätaakkaa veronmaksajien harteille.
– Ongelmamme ei ole kuluvan tai ensi vuoden velanotto. Hallitus rakentaa koko vuosikymmenen velanoton varaan.
Hallituksen työllisyyspäätökset kokivat Sarkomaan mukaan budjettiriihessä mahalaskun.
– Laskemalla yhteen hallituksen työllisyyttä heikentävät päätökset, työllisten määrä jopa vähenee.
Sarkomaa kertasi kokoomuksen vaihtoehtoa, jolla työtä tekevien määrä kasvaisi jopa yli 100 000:lla.
– Puolet ehdotuksemme työpaikoista tulisi valtiovarainministeriön elokuisesta esityksestä. Siitä jättäisimme pois vain opiskelua vähentävät kohdat.
Kokoomus myös keventäisi verotusta ja vauhdittaisi paikallista sopimista.
Sarkomaa arvosteli myös maakunta- ja soteuudistusta, joka hänen mielestään romuttaa kuntatalouden.
– Josko pääministeri kuuntelisi edes itse valtuutettuna sote-lausunnossa Tampereelta lähettämäänsä hätähuutoa, jossa vaaditte maakuntahallinnon sijaan etenemään kuntapohjaisesti ja ihmisten palvelut edellä. Kokoomus antaa sille täyden tukensa.
Tampereen ruokajonot nousivat esille
Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä vaati, että hallitus suhtautuu vakavasti velkaantumiskehitykseen ja ottaa välittömästi käyttöön toimivia työllisyyttä edistäviä keinoja.
– Edellytämme, että hallitus suhtautuu julkisen talouden ongelmiin samalla vakavuudella, kun se omien sanojensa mukaan suhtautuu epidemian torjumiseen, Antero Laukkanen (kd.) sanoi.
Hän hämmästeli sitä, että ennätyssuuresta rahanjaosta huolimatta hallitus on poistanut talousarviosta avustuksen vähävaraisille ruoka-apua jakaville yhdistyksille.
– Jopa pääministerin kotikaupungin Tampereen kaduilla ruokajonot ovat kiemurrelleet ennätyspitkinä.
Laukkanen ihmetteli myös valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) aiempia puheita oppositiopuolueiden epäyhtenäisistä talouslinjauksista ja muistutti keskustaa siitä, että puolueen omat linjaukset ovat hyvin erilaisia muihin hallituspuolueisiin verrattuna.
Budjetin lähetekeskustelu jatkuu koko viikon ja vielä tiistaina 13. lokakuuta. Lähetekeskustelun päätteeksi talousarvioesitys lähetetään valtiovarainvaliokuntaan.
Poimintoja hallituksen esityksestä
Valtion ensi vuoden budjetin loppusumma on 62,4 miljardia euroa.
Budjetti on lähes 11 miljardia euroa alijäämäinen.
Kunnat saavat 1,45 miljardin euron pelastuspaketin.
Veikkausvoittovarojen vähenemisestä syntyvä aukko korvataan täysimääräisesti. Korvaus on kertaluonteinen. Kompensaatio on 347 miljoonaa euroa.
Koronatestaukseen varataan 1,5 miljardia euroa.
Sairaanhoitopiirien hoitovelan paikkaamiseen tulee 450 miljoonaa euroa. Summa jakautuu kolmelle vuodelle.
Varhaiskasvatusmaksuja alennetaan 70 miljoonaa euroa.
Lämmityspolttoaineiden verotus kiristyy kaikkiaan 105 miljoonalla eurolla.
Turpeen verotusta kiristetään 2,7 eurolla megawattituntia kohden. Teollisuuden sähkövero laskee EU:n minimitasolle ensi vuoden alusta.
Teollisuuden päästökauppakompensaatio lakkaa ja tilalle luodaan uusi määräaikainen sähköistämistuki.
Työsuhdepolkupyörien käyttöön tulee verovapaus.
Työsuhdeautoina käytettävien täyssähköautojen verotus kevenee.
Tupakkaan ja alkoholiin tehdään molempiin 50 miljoonan euron veronkorotus.
Pakolaiskiintiötä nostetaan 200 henkilöllä 1 050 henkilöön.
Työvoimapalveluja parannetaan 70 miljoonalla eurolla.
Väylämaksujen puolitusta jatketaan.
Budjettiesityksen yhteydessä hallitus linjasi työllisyystoimia.
Suomeen tulee työttömien työnhakuvelvoitetta kiristävä Pohjoismainen työllisyyspalvelumalli ja huomattavasti lisää resursseja työvoimapalveluihin.
Osatyökykyisten työllistämiseen tulee uusi malli.
Eläkeikää lähestyvien työllisyystoimet ja paikallisen sopimisen hallitus sysäsi työmarkkinajärjestöjen neuvoteltavaksi.