Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus: Jahtikuvat voivat aiheuttaa vääriä mielikuvia metsästyksestä

Eduskunnan eräkerhon julkaisema kuva kaadetusta karhusta aiheutti kohua sosiaalisessa mediassa heti karhunmetsästyksen aloituspäivänä sunnuntaina. Kuvassa metsästysporukka poseeraa kaadetun karhun ympärillä. Somessa kritiikkiä on aiheuttanut erityisesti kaadetun karhun pieni koko ja monihenkinen metsästysporukka. Kuvassa näkyvät myös kainuulaiset kansanedustajat Tuomas Kettunen (kesk.) sekä Mikko Polvinen (ps.)

Itse karhun kaatamisesta ei kuitenkaan pitäisi olla mitään epäselvyyttä. Kuvassa näkyvä karhu on alle kaksivuotias, emostaan vieroittunut erauskarhu. Vaikka erauskarhu voi kokonsa perusteella näyttää pennulta, se ei sitä enää ole.

Nuoren ja emostaan erkaantuneen karhun merkitys ei myöskään ole karhukannan kehityksen kannalta niin suuri, kuin esimerkiksi lisääntymisiässä olevien naaraskarhujen. Kaadettu karhu oli siis kannanhoidollisesti perusteltu.

Siitä kuitenkin voidaan olla montaa mieltä, oliko eräkerhon kuvan julkaiseminen järkevää metsästyksen suosion kannalta. Kuvan aiheuttama huomio somessa kertoo metsästäjien ja ei-metsästäjien välisestä kuilusta.

Metsästäjille kuvien ottaminen saaliiden kanssa on hyvin perinteistä. Karhun ampujan lisäksi karhunmetsästykseen osallistuu monia muita henkilöitä eri rooleissa, joten onnistunutta jahtia juhlistetaan yhteiskuvalla. Metsästäjille kuva luultavasti vertautuu urheilujoukkueesta otettuun valokuvaan turnauksen päätteeksi.

Sen sijaan metsästyksen vastustajille kuva voi muistuttaa trofeemetsästystä, jossa eläimiä tapetaan usein epäeettisesti ja niistä kerätään metsästysmuistoja. Suomessa rauhoitetun karhun metsästys on kuitenkin hyvin tarkkaan säädeltyä, joten trofeemetsästyksestä tuskin on kysymys.

Poronhoitoalueen ulkopuolella karhunmetsästys on sallittu vain kannanhoidollisilla poikkeusluvilla, jotka Suomen riistakeskus myöntää. Tänä vuonna poikkeuslupia myönnettiin 106. Ennen metsästyskauden alkua karhujen kokonaisyksilömääräksi Suomessa arvioitiin 1740–1925 yksilöä.

Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan karhujen kanta on pienentynyt viime vuosien aikana, mikä on myös vaikuttanut myönnettävien poikkeuslupien määrään. Muutoksiin karhukannassa on siis reagoitu, kuten Suomen karhukannan hoitosuunnitelma edellyttää.

Tästä huolimatta julkaistu kuva voi heikentää metsästyksen suosiota. Luonnonvarakeskuksen mukaan vuonna 2022 metsällä kävi 195 000 metsästäjää, joista pienriistaa jahtasi 160 000. Karhunmetsästys on siis suurelle osalle Suomen väestöstä melko tuntematon harrastus.

Metsästyksestä kannattaa kertoa ja levittää tietoa, jotta ihmiset saavat todenmukaisen kuvan harrastuksesta. Siinä on kuitenkin syytä käyttää harkintaa, sillä vääriä mielikuvia herättävät kuvat eivät palvele ketään. Pahimmillaan ne lisäävät eettisen metsästyksen vastustusta. Se tuskin on metsästäjien tarkoitus.