Ulkomaat

Putin tuskin joutuu kansainvälisen oikeuden eteen hyökkäyksestään Ukrainaan – "Valtion päämiehen saattaminen telkien taakse on äärimmäisen vaikeaa"

Haagissa tutkitaan nyt, onko Ukrainassa tehty sotarikoksia tai rikoksia ihmisyyttä vastaan. Asiantuntijoiden mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putinin tuskin saa syytettä Haagin sotarikostuomioistuimessa, koska syytteitä hyökkäyksestä ei voida nostaa Ukrainan tekemän taktisen virheen vuoksi.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan rikkoo räikeästi kansainvälistä oikeutta. Laiton hyökkäys on tappanut sotilaiden lisäksi runsaasti siviilejä.

Yritys on kova, että Venäjä joutuisi vastaamaan kansainvälisessä oikeudessa teoistaan Ukrainassa.

Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) syyttäjä Karim Ahmad Khan tiedotti maanantaina, että hän on päättänyt aloittaa esitutkinnan Ukrainassa tapahtuneista mahdollisista sotarikoksista.

– Olen vakuuttunut siitä, että on olemassa riittävästi näyttöä uskoa, että Ukrainassa on tapahtunut sotarikoksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan, Khan kertoi.

ICC tunnetaan myös Haagin sotarikostuomioistuimena.

ICC voi asettaa syytteeseen henkilöitä joukkotuhonnasta, sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan. Uusimpana rikoksena ICC:n peruskirjaan on lisätty hyökkäysrikos, joka astui voimaan vuonna 2018.

Sotarikos on teko, joka rikkoo aseellisiin konflikteihin sovellettavia lakeja, joista on linjattu Geneven yleissopimuksissa. Tällaisiin tekoihin luokitellaan sotavankien kaltoinkohtelu, panttivankien teloittaminen tai kaupunkien tai kylien tarkoituksellinen tuhoaminen.

Rikos ihmisyyttä vastaan on vaikutuksiltaan laaja ja järjestelmällinen hyökkäys siviiliväestöä vastaan.

Tunnetuin sotarikoksista syytetty eurooppalaisen valtion päämies toisen maailmansodan jälkeen on Serbian entinen presidentti Slobodan Milosevic , joka vastasi sotarikossyytteisiin YK:n Jugoslaviaan erikoistuneessa sotarikostuomioistuimessa.

Hyökkäyksestä ei voida Venäjää asettaa syytteeseen

Venäjä tai Ukraina eivät ole kumpikaan ratifioineet Kansainvälisen rikostuomioistuimen perustamissopimusta.

Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemen mukaan ICC:llä on kuitenkin toimivalta antaa tuomioita sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan Ukrainan alueella.

– Ukraina on tehnyt julistuksen, jossa se sallii ICC:n toimivallan laajentamisen omalla alueellaan. Ymmärrettävistä syistä Ukraina on tällaisen julistuksen tehnyt, Koskenniemi sanoo.

ICC:ssä ei voida Koskenniemen mukaan kuitenkaan tuomita Venäjää hyökkäyksestä Ukrainaan, koska Ukrainan tekemä julistus ei ulotu hyökkäysrikokseen.

Mielenosoittajat vastustavat Venäjän sotaa Ukrainassa YK:n rakennuksen edustalla Sveitsin Genevessä 26. helmikuuta 2022. Kyltissä lukee: "Putin, Haag on seuraava pysäkkisi". Kuva: SALVATORE DI NOLFI / EPA

Sotarikokset ja rikokset ihmisyyttä vastaan ovat tekoja, joihin Putin ei juuri syyllisty, koska hän istuu pöydän takana Kremlissä.

Syytteet sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan ovat Ukrainan sodan kohdalla mahdollisia. Ei tosin ole varmaa, eteneekö ICC:ssä aloitettu esitutkinta syytteisiin.

– Tutkinnassa on monta vaihetta ja syyttäjä on aloittanut alustavan tutkinnan, jonka perusteella hän katsoo, onko syytä aloittaa varsinainen tutkinta, Koskenniemi sanoo.

Koskenniemen mukaan on epätodennäköistä, että Putinia tai muita venäläisiä valtaapitäviä päätyisi vankilaan, vaikka näyttöä sotarikoksista olisi.

– Valtion päämiesten saattaminen telkien taakse on äärimmäisen vaikeaa. Ei voida olettaa, että heidän kotivaltionsa heidät luovuttaisivat vangittaviksi.

Valtion päämiehiä asetetaan ylipäätään harvoin syytteeseen sotarikoksista.

– Sotarikokset ja rikokset ihmisyyttä vastaan ovat tekoja, joihin Putin ei juuri syyllisty, koska hän istuu pöydän takana Kremlissä, Koskenniemi sanoo.

Sotarikoksista tuomitaan Koskenniemen mukaan sen sijaan useimmiten keskitason sotilaita tai sotilasjohtoa, jotka ovat olleet itse sodassa mukana tekemässä päätöksiä.

– Vasta, jos pystytään osoittamaan, että Putin on antanut määräyksen, että sotatoimien yhteydessä täytyy surmata siviilejä, niin silloin voi syyte ulottua Putiniin asti. En kuitenkaan usko, että tällaista syy-seuraussuhdetta pystytään osoittamaan, Koskenniemi arvelee.

Venäjän tuki ei riittänyt pitämään Serbian ex-johtajaa Slobodan Milosevicia poissa rikosvastuusta. Milosevic esiintymässä Haagissa Jugoslaviaan erikoistuneessa YK:n sotarikostuomioistuimessa 15. helmikuuta 2002, oikeudenkäyntinsä neljäntenä päivänä. Kuva: Fred_Ernst

Putinin kaltaiset ihmiset tietävät, että jos he pysyttelevät omassa valtiossaan, niin mitään maailmanpoliisia ei ole, joka voisi tulla heidät sieltä oikeuden eteen hakemaan.

Putinin tai muiden Ukrainan sodan osapuolien joutuminen ICC:ssä vastuuseen näyttää myös tuomioistuimen historian valossa äärimmäisen epätodennäköiseltä.

Kansainvälinen rikostuomioistuin on kuluneen 24 vuoden aikana käsitellyt 30 tapausta, joista ainoastaan kymmenen on johtanut tuomioon.

Oikeustieteen professori Outi Korhonen Turun yliopistosta arvioi, että sotarikoksista vain häviävän pieni osa päätyy ICC:n käsittelyyn.

–  ICC on enemmänkin symbolinen ele, jolla halutaan tehdä selväksi, että pahimmista rikoksista ei voi selvitä ilman minkäänlaisia oikeudellisia seurauksia, Korhonen sanoo.

Mitään varsinaista pelotevaikutusta ICC:n olemassaololla ei siksi välttämättä Korhosen mukaan ole.

– Putinin kaltaiset ihmiset tietävät, että jos he pysyttelevät omassa valtiossaan, niin mitään maailmanpoliisia ei ole, joka voisi tulla heidät sieltä oikeuden eteen hakemaan.

Sotarikoksien käsittelyssä vallitsee myös valtava alueellinen epätasa-arvo, sillä kaikki tuomitut ja syytetyt ihmiset ovat olleet afrikkalaisia.

– Kansainvälistä rikostuomioistuinta on kritisoitu paljon. On pohdittu, ettei tuomioistuin pysty pureutumaan omien sääntöjensä ja prosessien reaaliteettien vuoksi sellaisten maiden sotarikollisiin, joilla on vahva poliittinen painoarvo, Korhonen sanoo.

Ukrainalaiset kertoivat mielipiteensä Venäjän invaasiosta Naton rakennuksen ulkopuolella Hollannin Haagissa 25. helmikuuta 2022: "Putin murhaaja", "Pysäyttäkää Putin". Kuva: Bart Maat

Kansainvälinen tuomioistuimen toiminta on valtioiden armoilla

Valtioiden välinen tuomioistuin ei Helsingin yliopiston Koskenniemen mukaan voi mitenkään toimia yhtä tehokkaasti kuin kansallinen tuomioistuin: tuomioistuimen jäseniä ovat suvereenit valtiot, jotka sitoutuvat vain sellaisiin sääntöihin, jotka palvelevat niiden omaa etua.

– Kansainvälinen rikosoikeus on tässä mielessä heikko järjestelmä. Sen täytyy joka päivä uudistaa hyväksyttävyytensä valtioiden silmissä, Koskenniemi sanoo.

Koskenniemen mukaan maailma on kuitenkin menossa suuntaan, jossa Venäjän sotilaallisen hyökkäyksen kaltaisia tekoja on entistä vaikeampi tehdä.

– Jos katsotaan maailmanhistoriallisesti tilastoja, niin huomataan, että tänä päivänä soditaan huomattavasti vähemmän kuin aikaisemmin. Yleisesti ajatellaan, että kansainvälisen rikostuomioistuimen perustaminen on osa prosessia, jolla viedään maailmaa yhä integroidumpaan ja rauhanomaisempaan suuntaan, Koskenniemi sanoo.