Kotimaa
Rikosoikeuden asiantuntija ehdottaa maskipakkoa julkisiin tiloihin – ''Ravintoloiden sulkeminen on paljon rajumpi toimi''
Suomessa ei valmistella yleisen maskipakon käyttöönottoa. Yksittäiset palveluntuottajat voivat kuitenkin edellyttää kasvomaskin käyttöä asiakkailtaan. VR päivitti omat myyntiehtonsa siten, että junamatkustajien on pakko käyttää maskia. Sen käytöstä voi kieltäytyä vain terveydellisistä syistä.
Pitäisikö kasvomaskien käytöstä asettaa pakko vai riittääkö vahva suositus niiden käyttämiseksi?
Rikosoikeuden professori Matti Tolvasen mukaan suojamaskien käytön kannalta selvin tilanne olisi, jos valtioneuvosto antaisi yhtenäisen asetuksen, jonka perusteella maskia olisi pakko käyttää esimerkiksi julkisissa tiloissa.
– Silloin vastuu päätöksestä ei jäisi yksittäisen kaupan tai liikennöitsijän vastuulle, hän sanoo Lännen Median haastattelussa.
Tolvasen mukaan maskipakossa olisi kyse samanlaisesta asetuksesta, jota on käytetty ravintolatoiminnan rajoittamiseksi.
Voimassa olevan sulkutilan vuoksi ravintolat ovat osittain suljettuna kuluvan kuun loppupuolelle. Sulkutilan aikana ruuan ulosmyynti on sallittua. Jo pandemian alussa ravintoloiden toimintaa rajoitettiin määräaikaisella valtioneuvoston asetuksella.
– Ravintoloiden sulkeminen on jo itsessään paljon rajumpi toimi, kuin yleisen maskipakon säätäminen. Ravintoloiden rajoitus iskee suoraan elinkeinoharjoittamisen vapauteen, joten minusta maskipakko ei rajoittaisi henkilökohtaista vapautta kovinkaan paljon, Tolvanen sanoo.
Maskit päälle junissa ja busseissa
Maskien käytöstä on tehty pakollista muun muassa VR:n junissa sekä joidenkin kaupunkien joukkoliikenteessä.
Myös Finnair velvoittaa kasvomaskien käyttämiseen lentoreiteillään. Ilman maskia koneeseen ei pääse ja maskia on käytettävä koko lennon ajan. Lisäksi monet ruokakaupat suosittelevat maskin käyttöä.
Tolvasen mukaan palveluntuottajat voivat vaatia asiakkailtaan sitä, että nämä ovat suojautuneet riittävän hyvin tartuntataudin leviämisen estämiseksi.
Julkisen liikenteen tai kaupan maskipakko ei ole siis lainvastaista, sillä kyse on rajatussa tilanteessa ja tilassa tapahtuvasta suojavälineen käytöstä.
– Palvelutuotannon saamisen ehdoksi voidaan asettaa se, että asiakas on suojautunut asianmukaisesti. Tässä suojellaan muita asiakkaita sekä henkilökuntaa. Näissä tilanteissa näkökulma on erilainen, sillä jo tartuntatautilaki lähtee siitä, että työnantajan on suojeltava työntekijöiden terveyttä.
VR:n matkustajaliikennejohtaja Topi Simolan mukaan maskien käyttösuositus muutettiin käyttöpakoksi muun muassa asiakkailta tulleiden toiveiden vuoksi.
– Junamatkustajista keskimäärin 80 prosenttia käytti jo ennen pakkoa suojamaskeja, mutta joillain alueilla maskin käyttö saattoi unohtua. Mitä pidemmälle pandemia eteni, sitä enemmän asiakkaamme toivoivat, että junissa olisi maskipakko. Toinen syy maskipakolle oli muuntovirus, joka on muuttanut pandemian kulkua, Simola sanoo.
VR:n junissa matkustaja voi kieltäytyä maskin käyttämisestä vain terveyssyistä. Todistusta ei vaadita, vaan näissä tapauksissa luotetaan ihmisen sanaan.
Simolan mukaan maskipakon aiheuttamat ongelmatilanteet ovat olleet yksittäisiä ja maskien käyttö on noussut lähelle sataa prosenttia.
– Maskipakko puretaan heti, kun koronatilanne sen sallii ja sen jälkeen jatketaan maskien käyttösuositusta, Simola sanoo.
Nykyinen laki ei taivu maskipakkoon
Yleistä tai rajatusti tiettyjä alueita koskevaa yleistä kasvosuojapakkoa ei voida säätää, koska nykyinen tartuntatautilaki ei pakkoon taivu. Yleinen kasvomaskin käyttöpakko olisi siis vastoin lakia.
– Yleinen maskipakko edellyttäisi tartuntatautilain muuttamista siten, että valtioneuvosto voisi erillisellä asetuksella määrätä maskipakon. Suojamaskin käyttö voitaisiin tehdä pakolliseksi tietyissä osissa maata. Samalla pitäisi määritellä, millaisia tilanteita pakko koskee. Eihän ole mitään järkeä velvoittaa käyttämään suojamaskia esimeriksi ulkoillessa, Tolvanen sanoo.
Tolvasen mukaan pakkoon liittyy myös se ongelma, että maskien käyttöpakko vaatisi valvontaa ja sanktioita. Lisäksi pitäisi rajata tarkasti, millä alueilla ja missä tilanteissa kansalaisten olisi pakko laittaa suojamaski kasvoilleen.
– Jotta poliisi voisi valvoa suojamaskien käyttöä, pitäisi säätää myös sanktio. Tulisiko suojamaskin käyttämättä jättämisestä päiväsakko vai liikennevirheen tyyppinen virhemaksu. Se pitäisi ratkaista, jos kyse olisi käyttöpakosta.
Tartuntalain uudistus ei tuo mukanaan maskipakkoa
Tartuntatautilain uudistus on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Uudistus ei kuitenkaan muuta nykyistä tilannetta, sillä kasvomaskin käyttöön liittyvää velvoittavaa lainsäädäntöä ole valmisteilla.
– Tartuntatautilain muutosten säätämisen yhteydessä maskipakko nousi keskusteluun, mutta sosiaali- ja terveysministeriö (STM) pitäytyi hallituksen esityksessä, jonka mukaan tuossa yhteydessä ei ollut perusteltua säätää velvoitteesta käyttää kasvomaskia. Asiasta säätäminen edellyttäisi painavia välttämättömyyden ja oikeasuhtaisuuden perusteita ja valmistelua myös perusoikeuksien näkökulmasta, sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Kari Hakari sanoo.
Lakiuudistusta käsitellyt eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta äänesti kokoomuksen toimenpidealoitteesta, jonka mukaan suojamaskien käytöstä joukkoliikenteessä ja kaupoissa pitäisi tehdä velvoittavaa.
Valiokunta päätti äänin 13–3, ettei suojamaskeihin liittyvää aloitetta yhdistetä tartuntatautilain käsittelyyn.
– Vaikka suojamaskien käyttöön tulisi pakko, kukaan ei voi valvoa, käytetäänkö maskeja varmasti. Lisäksi pitää muistaa, että maskin käyttö ei ratkaise koronavirusepidemiaa kokonaan, valiokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk.) sanoo.
Tartuntalain muutokset eivät mahdollista sitäkään, että esimeriksi aluehallintovirastot asettaisivat alueilleen maskien käyttövelvoitteita.
– Tällä hetkellä kasvomaskien käyttö perustuu suosituksiin, ja ihmiset käyttävät kasvomaskeja laajasti suosituksiin perustuen. Yksityisillä toimijoilla on lisäksi mahdollisuus sopimusoikeudellisesti edellyttää kasvomaskin käyttöä tietyin ehdoin ja näin enenevässä määrin tapahtuukin, Hakari sanoo.