Kotimaa

Säätytalon tiukka asetelma näkyy maahanmuuttokyselyssä – Perussuomalaisten Keskisarja: "Kehitysyhteistyö on lännen rikos kehittyviä maita kohtaan"

Säätytalon hallitusneuvotteluissa otetaan tällä viikolla pöydälle kaikkein vaikeimmat aiheet, joista hankalimpia on maahanmuutto. Kysyimme kaikkien kansanedustajien näkemyksiä kehitysyhteistyömäärärahoista ja humanitaarisesta maahanmuutosta.

Vain perussuomalaiset tiukentaisi maahanmuuttoa kaikissa muodoissaan. Aihe on perussuomalaisille myös kynnyskysymys, minkä perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toisti maanantaina toimittajille. Ilman maahanmuuttopolitiikan kiristämistä puolue ei mene hallitukseen.

Jossain määrin tukea maahanmuuton tiukennuksiin tulee kuitenkin myös kokoomuksesta, vaikka kokoomus on työperäisen maahanmuuton lisäämisen kannalla. Rkp vastustaa maahanmuuton kiristyksiä.

Hallitusneuvotteluissa suut sulkeutuvat

Vaikeat hallitusneuvottelut näkyvät vastausinnossa. Kokoomuksesta, rkp:stä ja kristillisdemokraateista ei juuri vastauksia herunut luultavasti neuvottelutaktisista syistä. Siksi kyselyn tuloksesta ei voi päätellä mitään koko eduskunnan näkemyksistä. Vastausprosentti oli vain 19.

Kokoomuksen ainoa vastaaja kyselyssä oli oululainen kansanedustaja Juha Hänninen, joka vastustaa kehitysyhteistyömäärärahojen leikkausta mutta kannattaa humanitaarisen maahanmuuton, eli turvapaikanhaun tai pakolaiskiintiön tiukennusta.

– Haluan, että tuen vahva painopiste on nyt Ukrainan auttamisessa. Aikaisemmin olemme epäonnistuneet kehitysyhteistyön määrärahojen kohdentamisessa, ja se vaikuttavuus on ollut vähäistä. Välitön tuki Ukrainalle on nyt täysin välttämätöntä, Hänninen perustelee.

– Turvapaikan hakuprosessi tulee tapahtua maamme rajalla. Prosessin kestoa tulee nopeuttaa, niin että se kestää korkeintaan muutamia viikkoja. Tähän on saatava selkeästi resurssia lisää. Pitkittyneet käsittelyajat maassamme muodostavat riskejä yhteiskuntamme turvallisuudelle, hän jatkaa.

Perussuomalaiset ja rkp nokittelivat maanantaina

Rkp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz aiheutti sunnuntain blogikirjoituksellaan myrskyn tiukan neuvotteluviikon alkajaisiksi. Adlercreutz perusteli, miksi mitään Suomen suuria haasteita ei ratkaista maahanmuuttoa suitsimalla tai vihreää siirtymää hidastamalla.

– Ellemme saa nettomaahanmuuttoa kasvatettua useilla kymmenillä tuhansilla ihmisillä vuositasolla, olemme pulassa, Adlercreutz kirjoitti.

Hän tarkoitti ennen kaikkea töihin tulevia maahanmuuttajia. Ongelmana on, ettei Suomi nykyisin houkuttele heitä tarpeeksi, mikä vähentää työvoimaa.

Perussuomalaisten Riikka Purra kummasteli Adlercreutzin kirjoitusta.

– Olen hieman huolestunut siitä, että edelleen, eilenkin yhden neuvotteluosapuolen puheenjohtajistoon kuuluva jäsen viesti sosiaalisessa mediassa, että maahanmuuttoon ei saisi esittää rajoituksia, Purra sanoi maanantaina toimittajille Säätytalolla.

Adlercreutz sanoi maanantaina vain vedonneensa Etlan tutkimukseen ja sen asiantuntijoiden objektiivisiin faktoihin.

Rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson totesi maanantaina medialle, että Adlercreutzin kirjoitus on hänen omaa pohdiskeluaan.

"Purisimme edelleen pettuleipää"

Perussuomalaisten kanta on selvä. Sekä kehitysyhteistyörahoja että humanitaarista maahanmuuttoa on tiukennettava.

– "Kehitysyhteistyö" on lännen rikos "kehittyviä maita" kohtaan. Rahasade kuivattaa kotoperäisen edistyksen. Jos Suomessa olisi 1800-luvulla kulkenut ulkolaisia hyväntekijöitä kippaamassa rahaa byrokratiaan ja eliitin liivintaskuun, suomalaiset eivät olisi luoneet liike-elämää ja kansalaisyhteiskuntaa, vaan purisivat edelleen pettuleipää, vastaa perussuomalaisten kansanedustaja Teemu Keskisarja.

Perussuomalaisten tiukin linja on se, että kehitysyhteistyötä voitaisiin tehdä vain ylijäämäisestä valtion budjetista. Käytännössä se täytyisi silloin lopettaa. Vähintään rajuja leikkauksia on tehtävä.

– Venäjä- ja Kiina-myönteisiin maihin lopetettava rahojen kohdentaminen, kansanedustaja Anne Rintamäki (ps.) linjaa.

Perussuomalainen sydän lämpenee lähinnä ukrainalaisille sotapakolaisille.

– On sekä pakolaisten että vastaanottavien yhteiskuntien etu, että apu löytyy kulttuurisesti läheisistä maista eikä toisilta mantereilta. Suomen on luontevaa auttaa ukrainalaisia. Euroopan ulkopuolista pakolaisuutta sitä vastoin on syytä hoitaa Euroopan ulkopuolella, kansanedustaja Wille Rydman (ps.) toteaa.

Pakolaiskiintiö pitäisi monen perussuomalaisen mielestä lakkauttaa kokonaan. Perusteluita olivat pakolaisten huono työllistyminen, jengiytyminen ja rikollisuus.

Keskustassa kahta kantaa

Oppositioon itsensä asemoinut keskusta saattaa joissain asioissa tukea hallitusta.

Maahanmuuttopolitiikassa on vetoa molempiin suuntiin.

Kansanedustaja Pekka Aittakumpu (kesk.) on valmis leikkaamaan kehitysyhteistyömäärärahoista ja tiukentamaan turvapaikanhakua.

– Ukrainan tukemista kehitysyhteistyövaroilla tulee edelleen jatkaa. Suomen nykyisessä taloudellisessa tilanteessa myös kehitysyhteisyhteistyömäärärahoihin tulee tehdä priorisointia ja vähentää toissijaisemmista kohteista.

Puoluetoveri Hilkka Kemppi vastustaa kehitysrahojen leikkauksia, koska silloin peruttaisiin jo annettuja maksusitoumuksia. Kehitysyhteistyö vähentää Kempin mukaan ihmisten tarvetta lähteä liikkeelle. Hän ei myöskään tiukentaisi turvapaikanhakua.

– Väestökriisin ratkaiseminen ei ole mahdollista, mikäli emme pura rasistisia rakenteita ja houkuttele Suomeen lisää työhön johtavaa maahanmuuttoa. Myös kotoutumista sekä kotimaisten kielten oppimista on tuettava paremmin, Kemppi sanoo.

Sdp:ssä lievää valmiutta kiristyksiin

Sdp:ssä kyselyyn vastanneiden selvä enemmistö ei tiukentaisi maahanmuuttopolitiikkaa. Vastaajien joukossa on kuitenkin muutamia, jotka suhtautuvat kriittisesti nykylinjaan ja väläyttävät leikkauksia.

– Kehitysyhteistyön määrärahoihin vuodelle 2023 on budjetoitu 1 177 miljoonaa euroa. Mielestäni Suomen taloutta tasapainotettaessa on syytä tarkastella kriittisesti myös tätä kategoriaa. On kuitenkin tärkeää, että Suomi osallistuu kehitysyhteistyöhön tulevaisuudessakin edistäen kansainvälistä vakautta ja rauhaa, sanoo sdp:n kansanedustaja Pia Hiltunen.

Kaikki vastanneet vihreiden ja vasemmistoliiton kansanedustajat vastustavat tiukennuksia humanitaariseen maahanmuuttopolitiikkaan.

Liike nyt -ryhmän Harry Harkimo leikkaisi kehitysyhteistyöstä ja tiukentaisi pakolaispolitiikkaa.