Kotimaa

Sairastavuus ja työkyvyttömyys yleisintä Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa

Kainuussa asuu THL:n mukaan Suomen sairaimpia ihmisiä.

Hyvinvointialueiden osalta terveimmät asukkaat ovat Ahvenanmaalla, Pohjanmaalla, Uudenmaan hyvinvointialueilla ja Helsingissä.

Selkeästi terveimmät suomalaiset asuvat Ahvenanmaalla, selviää ensimmäistä kertaa julkaistuista Kansallisen terveysindeksin tiedoista. Ne perustuvat vuosien 2019—2021 rekisteritietoihin.

Manner-Suomen ja hyvinvointialueiden osalta terveimmät asukkaat ovat Pohjanmaalla, Uudenmaan hyvinvointialueilla ja Helsingissä, sairaimmat Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa.

Työkyvyttömyys on puolestaan yleisintä Pohjois-Savossa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Vähäisintä se on Uudellamaalla, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kertoo.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Alueiden väliset erot sairastavuudessa näkyvät eritoten vakavien mielenterveysongelmien, alkoholisairauksien, tuki- ja liikuntaelinten sairauksien sekä sepelvaltimotaudin yleisyydessä. Pohjois-Savossa oli vuosina 2019–2021 selvästi muita alueita enemmän sekä mielenterveyden että tuki- ja liikuntaelinten sairauksia.

Alkoholihaittoihin liittyvä sairastavuus oli puolestaan yleisintä Pohjois-Karjalassa, ja selkeästi muita alueita yleisempää myös Etelä-Karjalassa. Myös sepelvaltimotauti oli yleisempää Etelä-Karjalassa kuin muualla.

Vertailussa on käytetty ikävakioituja tuloksia, mikä sallii alueiden välisen vertailun. Ikävakioimaton tulos puolestaan kuvaisi alueen todellista sairaustaakkaa.

Indeksin kehittäjät painottavat tiedotteessa, että päättäjillä on keinoja vaikuttaa alueiden terveyseroihin.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Sairauksista aiheutuvaa kuormaa voidaan vähentää vaikuttamalla elinoloihin koulutuksella ja työllisyystoimin. Tehokkaimmat keinot perustuvat päätöksiin, joilla mahdollistetaan terveyttä ja hyvinvointia edistäviä elintapoja, esimerkiksi arkiliikuntaan kannustavalla aluesuunnittelulla sekä ilmaisilla tai kohtuuhintaisilla liikuntapalveluilla, sanoo THL:n johtava asiantuntija, dosentti Päivikki Koponen tiedotteessa.

Erojen syinä muun muassa palvelujen saatavuus ja kulttuuriset ja geneettiset tekijät

Alueellisten erojen takana on useita tekijöitä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus ja laatu voivat vaihdella. Niiden lisäksi elintavat eli muun muassa tupakointi, alkoholinkäyttö ja ravintotottumukset vaikuttavat eroihin, mutta elintapoihin voi myös vaikuttaa moni rakenteellinen tekijä, kuten työttömyys, taloudellinen tilanne ja koulutus.

– Myös kulttuurisilla ja geneettisillä tekijöillä on merkitystä, sanoo Kelan erikoistutkija Kati Sarnola tiedotteessa.

Sote-palveluiden henkilöstöpula voi viivästyttää diagnooseja tai työkykyetuuksiin vaadittavien lääkärinlausuntojen saamista. Toisaalta hyvin toimiva terveydenhuolto voi myös näkyä korkeampana sairastavuutena, kun sairauksia seulotaan, löydetään ja hoidetaan tehokkaammin kuin muualla.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Tietojen vertailukelpoisuuteen vaikuttaa myös se, miten kattavasti tietoja palveluiden käytöstä kirjataan ja miten ne siirtyvät potilastietojärjestelmistä hoitoilmoitusrekisteriin.

Lisää aiheesta

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä