Kotimaa

Selvitimme, ketkä kuuluvat Petteri Orpon ydinverkostoon – Tuleva pääministeri tarvitsee luottopelaajia, joihin hän voi tukeutua tilanteessa kuin tilanteessa

Poliitikoilla – kuten pääministereillä – on kautta aikojen ollut sekä näkyviä että näkymättömämpiä luottohenkilöitä, joiden kanssa käydä keskustelua ja luoda poliittisia linjauksia. Joskus kyse voi olla muunkinlaisesta akkujen lataamisesta yhdessä. Usein lähipiirin kavereista valtaosa tulee samalta kotiseudulta.

Osa tällaisista henkilöistä toimii itsekin aktiivisesti politiikassa. Osalle paikka päähenkilön verkostossa tulee aseman myötä; osalle taas on muodostunut henkilökohtainen suhde ja persoonakohtainen yhteys päättäjään vuosien mittaan. Jotkut verkostoon kuuluvista ovat myös pitkäaikaisia ystäviä ja luotettuja, joihin poliitikko voi tilanteessa kuin tilanteessa tukeutua.

Politiikan taustakeskusteluissa painotetaan sitä, miten merkittävä voimavara tällaiset henkilöt ovat työssä, jossa joutuu tekemään usein kipeitäkin julkisia päätöksiä.

Tuolloin sekä ammatilliset että henkilökohtaiset luottohenkilöt auttavat näkemään tilanteen kokonaiskuvan selkeämmin ja myös osaltaan kannattelevat tiukassa paikassa olevaa poliitikkoa.

Luottohenkilöiden merkitys korostuu entisestään, mitä korkeammalle politiikan tikkailla noustaan.

Tässä jutussa keskitytään mahdollisen tulevan pääministerin Petteri Orpon (kok.) ammatillisiin luottohenkilöihin. Lista ei ole täydellinen, vaan esiin nostetaan muutamat tärkeät ihmiset Orpon poliittisella uralla. Perheenjäsenet ja ystävät on rajattu pois, koska harva heistä toimii julkisissa tehtävissä.

Osa jutussa mainittavista henkilöistä ei ole julkisessa tehtävässä nytkään, mutta julkisuus kuuluu osaksi heidän tehtävänkuvaansa, jolloin heidän mainitsemisensa on tarkoituksenmukaista.

Ammatillinen ja henkilökohtainen lähipiiri todella tärkeitä

Poliitikko siis tarvitsee luottohenkilöitä, jotka pitävät poliitikon puolia ja auttavat kokonaiskuvan luomisessa yksityiskohtia unohtamatta.

Tällöin poliitikko on parempi poliitikko.

Keitä Orpon luottohenkilöiden listalle oikein kuuluu? Riippuu hiukan siitä, keneltä kysyy. Kokoomuslähteiden mukaan esiin nousee muutamia nimiä. Osa mainitsee luonnollisesti Orpon vaimon Niina Kanniainen-Orpon.

Puolisoaan Orpo on itsekin toistuvasti kehunut. Kotijoukkojen tuki on korvaamatonta.

Ammatillisista luottopelaajista nousee yksi nimi esiin muita useammin: Mikko Kortelainen.

Kortelainen on ollut kokoomuksen eduskuntaryhmän pääsihteeri vuodesta 2018. Hän on toiminut myös Orpon erityisavustajana. Lisäksi Kortelainen oli mukana Sauli Niinistön ensimmäisessä presidentinvaalikampajassa, kun Niinistö oli kokoomuksen ehdokkaana. Kortelainen toimi myös presidentinkansliassa Niinistön tultua valituksi presidentiksi. Kortelaista kuvaillaan Orpon luottomieheksi vuosien takaa.

Toinen nimi, joka mainitaan – ehkä jopa vähän yllättäenkin – on Turun pormestari Minna Arve. Kuntapolitiikan pitkäaikainen vaikuttaja Arve toimi vuosina 2014–2016 kokoomuksen puoluesihteerinä. Orpoa ja Arvetta yhdistää erityisesti kuntapolitiikan teko.

Yksi luottohenkilö oli Lännen Median tietojen mukaan myös kokoomuksen pitkäaikaisin parlamentaarikko Ilkka Kanerva, joka kuoli viime vuonna. Orpon ja Kanervan suhde ei ehkä alussa ollut täysin mutkaton Kanervan kokiessa Orpon tulleen hänen tontilleen, mutta varsinkin viime vuosina ennen Kanervan poismenoa Orpo ja Kanerva lähentyivät ammatillisissa asioissa sangen paljon.

Orpo itse on muistellut Kanervaa hyvin lämpimästi. Tämän kuoleman vuosipäivänä huhtikuun puolivälissä Orpo kirjoitti muun muassa sosiaaliseen mediaan toivovansa, että vielä voisi soittaa Kanervalle ja kysyä neuvoa.

Paljon varsinaissuomalaisia vaikuttajia

Orpon luottohenkilöksi mainitaan myös Kanervan tilalle eduskuntaan keväällä 2022 noussut Ville Valkonen. Valkonen on kokoomuksen Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja, joten ammatillinen yhteistyö puoluejohtaja-Orpon kanssa on paitsi luonnollista, myös välttämätöntä.

Orpon vaalipiirin, Varsinais-Suomen, kokoomuksen toiminnanjohtaja Juha Rantasaari nostetaan myös kysyttäessä yhdeksi luottohenkilöksi. Lähes kymmenen vuotta Varsinais-Suomen kokoomusta luotsannut Rantasaari ei viihdy julkisuudessa, eikä kameroiden edessä, mutta on ollut Orpon tärkeä luottohenkilö jo parin vuosikymmenen ajan. Miehet ovat aikoinaan tutustuneet Turun kuntapolitiikassa.

Rantasaarta kuvaillaan kokoomuslähteiden mukaan todelliseksi tekijäksi ja iloluonteiseksi filosofiksi. Hänen virallinen toimenkuvansa pitää sisällään muun muassa varainkeruuta ja puolueen Varsinais-Suomen piirin toiminnan organisointia.

Mutta myös pääkaupunkiseutulaisia

Orpon luottohenkilöistä ei voisi puhua ilman mainintaa Kai Mykkäsestä, joka on kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja jo toista vaalikautta. Mykkänen tuuraa Orpoa usein muun muassa vaalitenteissä, jos Orpo ei syystä tai toisesta pääse itse osallistumaan.

Mykkästä kuvaillaan ryhmän talousosaajaksi, joka on aina Orpon vierellä ja tukena, muun muassa hallitustunnusteluissa. Mykkäsen tausta on kokoomusnuorten puheenjohtajana. Hän oli Juha Sipilä (kesk.) hallituksessa sekä ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä että sisäministerinä. Kokoomuksen kansanedustajana Mykkänen on ollut vuodesta 2015 lähtien, eikä hän haastanut aikoinaan Orpoa puheenjohtajapelissä, vaikka niin jotkut odottivatkin.

Arven lisäksi Orpon luottohenkilöiden listalle mahtuu toinenkin nainen: puoluesihteeri Kristiina Kokon nimi nousee kysyttäessä esiin. Myös pappina vapaa-aikanaan toimivalla Kokolla on pitkä kokoomushistoria. Hän oli puoluetoimiston poliittisena suunnittelijana vuonna 2008. Lisäksi hän on ollut useiden kokoomuslaisten kansanedustajien ja ministerien erityisavustajana. Kokko valittiin kokoomuksen puoluesihteeriksi elokuussa 2019.

Puoluejohdon erityisavustajaksi vuonna 2021 valittu Tuomas Tikkanen kuuluu Lännen Median tietojen mukaan Orpon luottohenkilöihin. Jopa siinä määrin, että Tikkasta kuvaillaan Orpon varjoksi: "Tikkanen on aina paikalla, missä Orpo liikkuukin". Hän pitää käsissään muun muassa Orpon kalenteria. Ennen puoluejohdon erityisavustajan tehtävää Tikkanen oli kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaan poliittinen avustaja.

Aiemmin Tikkanen on työskennellyt muun muassa kokoomuksen eduskuntaryhmän tiedotussihteerinä sekä opetus- ja kulttuuriministeriössä. Luottamustehtäviä Tikkasella on ollut muun muassa Helsingin kokoomuksessa ja Eurooppanuorten puheenjohtajana.

Kaikkien poliitikkojen taustalla vaikutetaan

Turun yliopiston apulaisprofessorin ja Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtajan Markku Jokisipilän mukaan puolueiden ja poliitikkojen kontaktit ympäröivään yhteiskuntaan kuuluvat asiaan. Näin on ollut käytännössä aina.

– Meillä on korporatistinen järjestelmä. Esimerkiksi työmarkkinajärjestöjen johtajat ovat aina olleet merkittäviä toimijoita politiikassa. Eduskuntahan on itse asiassa luovuttanut sille valtiosäännön mukaan kuuluvasta päätösvallasta työmarkkinajärjestöjen neuvoteltavaksi, Jokisipilä huomauttaa.

Hän kommentoi luottohenkilöiden merkitystä Lännen Medialle yleisellä tasolla, ei Orpoon tai kokoomukseen keskittyen.

Jokisipilän mukaan niin sanottuja harmaita eminenssejä löytyy kaikkien kärkipoliitikkojen taustalta.

Näkyvämpää vaikuttamistyötä tekevät silti työmarkkinajärjestöt, joiden jako puolueiden taustajoukkoihin on melko selvä.

– Perinteisesti kolmen suuren puolueen – kokoomuksen, sdp:n ja keskustan – järjestösiipi on mennyt niin, että kokoomuksen taustalla ovat työnantajajärjestöt, demareilla ja vasemmistoliitolla SAK, ja keskustalla on MTK, Jokisipilä sanoo.

– Kyllä tällaisista kytköksistä aina syntyy vähintäänkin keskusteluyhteys, jota voidaan myös ylläpitää vaalirahoituksella, hän jatkaa.

Keskusta on pudonnut kolmen suurimman puolueen kisasta jo edellisissä eduskuntavaaleissa keskisuurten sarjaan. Tilalle on noussut perussuomalaiset.

Jokisipilän mukaan perussuomalaisilta puuttuu vielä taustavaikuttajista iso järjestökenttä, joskin hitaita yrityksiä ottaa haltuun työntekijäjärjestöjä on Jokisipilän mukaan nähtävissä.

Poliitikko voi tavata ketä vain kenenkään tietämättä

Mitä hyötyä ja haittaa sitten on siitä, että poliitikoilla on sekä luottohenkilöitä että luottovaikuttajia?

– Tämä ei ole helppo kysymys. Tällaisten henkilöiden ja järjestöjen olemassaolo politiikassa on väistämätöntä. On silti tärkeää, ettei vaikuttaminen poliitikkoon mene epäasiallisen vaikuttamisen puolelle. Siksi erityisesti järjestöyhteydet pitää tehdä näkyviksi, jotta äänestäjä tietää, mikä tai kuka poliitikkoon voi vaikuttaa, Jokisipilä kommentoi.

Poliitikkojen yhteydenpidosta on tarkoitus tehdä läpinäkyvämpää, kun ensi vuoden alussa otetaan käyttöön avoimuusrekisteri. Eduskunta hyväksyi avoimuusrekisterilain helmikuussa. Jokisipilä oli mukana työryhmässä, joka käsitteli lain valmistelua.

Avoimuusrekisterin tarkoituksena on, että eduskuntaan ja ministeriöihin kohdistuvasta vaikuttamistoiminnasta pitää jatkossa ilmoittaa. Käytännössä tarkoituksena on parantaa päätöksenteon avoimuutta ja tehdä päätöksentekoon liittyvää epävirallista vaikuttamistoimintaa avoimemmaksi. Ilmoitusvelvollisuutta ja rekisteriä valvoo valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV).

– Avoimuusrekisterin yhteydessä puhuttiin myös tapaamisrekisteristä, jossa pidettäisiin kirjaa henkilöistä, joita poliitikko tapaa. Siihen ei kuitenkaan menty, mutta eduskunnassa käyneet ihmisethän ovat julkista tietoa, Jokisipiä muistuttaa.

– Toisaalta, kun poliitikko menee talon ulkopuolelle, niin siellä voi tavata ketä vain.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) tapauksessa politiikan ulkopuolisesta ystäväpiiristä nousi kova kohu, kun tapaamisiin osallistui politiikalle vieraasta julkisuudesta tiedettyjä henkilöitä.

Vaikuttamiskohuilla voi olla jopa lainsäädännöllisiä vaikutuksia

Jokisipilän mukaan politiikan tekemisen keskeistä toimintaa on merkittävien verkostojen luominen läpi yhteiskunnan.

– Politiikkaan kuuluukin, että erilaiset näkemykset tulevat päätöksentekijöiden tietoon. Verkostojen ja tietojen liikkumisen pitää vain olla mahdollisimman avointa.

Pahimmillaan poliittiset verkostot johtavat epäasialliseen vaikuttamiseen, kuten vaalirahakohuun vuodelta 2008, kun Kehittyvien maakuntien Suomi -yhdistys jakoi rahaa eri poliitikoille.

Toisaalta vaalirahoituskohun paljastuminen tarkensi vaalirahoituslainsäädäntöä.

– Vaikuttamistoiminta on paljon siistiytynyt, mutta kyllä lähiyhteisöjen kautta on edelleen mahdollista kätkeä vaalirahaa, Jokisipilä sanoo.

Luottohenkilöiden merkitystä ei voi vähätellä, mutta toiminnan avoimuus on ratkaisevassa asemassa.

– Epämuodollisia verkostoja tarvitaan, mutta lopulta ratkaisee se, miten ihmiset hyödyntävät yhteyksiään poliitikkoihin. Toimitaanko niin, että poliitikko voi tehdä parempia ratkaisuja, vai onko jollain kohtuuttoman suuri pääsy poliitikkojen puheille vaikuttamaan. Tällä on merkitystä, Jokisipilä muistuttaa.

Juttu varten haastateltiin useita Petteri Orpon uraa ja verkostoa tuntevia ihmisiä.