Mielipiteet

Sote-uudistuksen rahoitusmalli parantaa mahdollisuuksia tasavertaiseen palvelujen saatavuuteen asuinpaikasta riippumatta

Valtakunnallista sote-uudistusta ohjaa eduskunnassa 23.6.21 hyväksytty laaja lakipaketti, joka löytyy tietoverkon osoitteesta www.finlex.fi. Palvelujen uudistamiselle on saatavissa tukea ja rahoitusta, jolle on nyt sopiva ajankohta. Keskustelua herättänyt terveyskeskusten (tulevien sote-keskusten) toimintojen uudistaminen on osa laajempaa kokonaisuutta, jossa tavoitellaan kiireettömän hoitotarpeen jonotonta palvelumallia.

Kesäkuun lakipaketissa on säädetty myös laki hyvinvointialueiden rahoituksesta (617/2021). Lain perusteella hyvinvointialueille myönnetään 2023 alkaen valtion rahoitus alueen asukasmäärän, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarvetta kuvaavien tekijöiden, asukastiheyden, vieraskielisyyden, kaksikielisyyden, saaristoisuuden, saamenkielisyyden, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimien ja pelastustoimen riskitekijöiden perusteella.

Vuoden 2020 tietojen perusteella sosiaali- ja terveydenhuollon osuus on ollut 97,7 prosenttia ja pelastustoimen osuus 2,3 prosenttia hyvinvointialueiden rahoituksesta. Näissä laskelmissa sosiaali- ja terveydenhuollon suurimmat painoarvot ovat asiakkaiden palvelutarpeella (79,6 prosenttia), asukasmäärällä (13,1 prosenttia) ja olosuhdetekijöillä. Pelastustoimen painoarvot muodostuvat pääosin asukasmäärän (1,5 prosenttia) ja alueellisten riskitekijöiden (0,7 prosenttia) vaikutuksesta.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Valtakunnan tilastoissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa rahoitus on jakautunut palvelutarpeiden mukaisesti siten, että terveydenhuollon osuus (perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito yhteensä) on ollut noin 59 prosenttia, vanhustenhuolto 20 prosenttia ja sosiaalihuolto 21 prosenttia. Väestörakenteen ja sairastavuuden eroista johtuen palvelutarvetta kuvaava tarvekerroin vaihtelee eri hyvinvointialueilla ja niiden kunnissa. Kainuun alueen tarvekerroin on noin 1,22 eli 22 prosenttia valtakunnan keskiarvoa korkeampi. Alueen kunnissa tarvekerroin vaihtelee 1,10 - 1,60.

Aiemmassa uudistushankkeessa 2019 rahan toivottiin seuraavan asiakasta hänen käyttäessä valinnanvapautta. Nyt 2021 hyväksytyssä sote-uudistuksessa rahoitus seuraa myös kansalaista, tosin hieman eri tavalla. Noin 80 prosenttia rahoituksesta seuraa jatkossa asiakkaan palvelutarvetta, missä päin valtakuntaa hän sitten onkin kirjoilla.

Vaikka maakuntamarssin sanoin "meidän on uudesta luotava maa", Kainuulla on yli 15 vuoden kehittämiskokemuksella sote-uudistuksessa hyvät lähtökohdat. Jatkossa tarvitsemme sitä kuulua maakunnan yhteishenkeä toimintojen, kehittämisen ja rekrytoinnin voimavarana.

Esa Ahonen

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

lääkäri

aluevaaliehdokas (kesk.)

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä