Sote-uudistuksen rahoitusmalli parantaa mahdollisuuksia tasavertaiseen palvelujen saatavuuteen asuinpaikasta riippumatta
Valtakunnallista sote-uudistusta ohjaa eduskunnassa 23.6.21 hyväksytty laaja lakipaketti, joka löytyy tietoverkon osoitteesta www.finlex.fi. Palvelujen uudistamiselle on saatavissa tukea ja rahoitusta, jolle on nyt sopiva ajankohta. Keskustelua herättänyt terveyskeskusten (tulevien sote-keskusten) toimintojen uudistaminen on osa laajempaa kokonaisuutta, jossa tavoitellaan kiireettömän hoitotarpeen jonotonta palvelumallia.
Kesäkuun lakipaketissa on säädetty myös laki hyvinvointialueiden rahoituksesta (617/2021). Lain perusteella hyvinvointialueille myönnetään 2023 alkaen valtion rahoitus alueen asukasmäärän, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarvetta kuvaavien tekijöiden, asukastiheyden, vieraskielisyyden, kaksikielisyyden, saaristoisuuden, saamenkielisyyden, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimien ja pelastustoimen riskitekijöiden perusteella.
Vuoden 2020 tietojen perusteella sosiaali- ja terveydenhuollon osuus on ollut 97,7 prosenttia ja pelastustoimen osuus 2,3 prosenttia hyvinvointialueiden rahoituksesta. Näissä laskelmissa sosiaali- ja terveydenhuollon suurimmat painoarvot ovat asiakkaiden palvelutarpeella (79,6 prosenttia), asukasmäärällä (13,1 prosenttia) ja olosuhdetekijöillä. Pelastustoimen painoarvot muodostuvat pääosin asukasmäärän (1,5 prosenttia) ja alueellisten riskitekijöiden (0,7 prosenttia) vaikutuksesta.
Valtakunnan tilastoissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa rahoitus on jakautunut palvelutarpeiden mukaisesti siten, että terveydenhuollon osuus (perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito yhteensä) on ollut noin 59 prosenttia, vanhustenhuolto 20 prosenttia ja sosiaalihuolto 21 prosenttia. Väestörakenteen ja sairastavuuden eroista johtuen palvelutarvetta kuvaava tarvekerroin vaihtelee eri hyvinvointialueilla ja niiden kunnissa. Kainuun alueen tarvekerroin on noin 1,22 eli 22 prosenttia valtakunnan keskiarvoa korkeampi. Alueen kunnissa tarvekerroin vaihtelee 1,10 - 1,60.
Aiemmassa uudistushankkeessa 2019 rahan toivottiin seuraavan asiakasta hänen käyttäessä valinnanvapautta. Nyt 2021 hyväksytyssä sote-uudistuksessa rahoitus seuraa myös kansalaista, tosin hieman eri tavalla. Noin 80 prosenttia rahoituksesta seuraa jatkossa asiakkaan palvelutarvetta, missä päin valtakuntaa hän sitten onkin kirjoilla.
Vaikka maakuntamarssin sanoin "meidän on uudesta luotava maa", Kainuulla on yli 15 vuoden kehittämiskokemuksella sote-uudistuksessa hyvät lähtökohdat. Jatkossa tarvitsemme sitä kuulua maakunnan yhteishenkeä toimintojen, kehittämisen ja rekrytoinnin voimavarana.
Esa Ahonen
lääkäri
aluevaaliehdokas (kesk.)
Kommentit
Jätä kommenttiJuuso2019
25.10.2021 18:18
Täyttä pahkasikaa, tuossahan on sovittu iltalypsyissä, että Kaenuun Sote nykyrahoista lähetään 8M€/v ruotsinkieliselle kultahammasrannikolle. Palvelu paranee kun raht vähenee ?
Toinen sitten se Maakuntavero, olisi Kaenuulle +5%-yks veronkorotus ja 10v päästä jo +10%-yks.
Se kun tulee niin kynnellekykenevät lähtee hesaan veropakoloisiksi, siellä kun tuo olisi nykytilanteeseen -5% yksikköä. Melkoinen kaenuu-lisä asuskellla täällä.
Muistanko väärin
25.10.2021 14:11
Anteeksi vain, mutta eikö juuri tasapuolisten palvelujen puuttuminen kunnista aiheuttanut mm.Puolangan irtautumisen sotesta ?
Ei todellakaan ole sitä mita sanotaan olevan
26.10.2021 0:16
Puolanka tulee olemaan vielä lirissä seikkailujensa vuoksi. Rääkkylä teki vastaavanlaisen ulkoistuksen ja nyt on käynyt ilmi, että palvelujen tuottaja on saanut miljoonakaupalla enemmän myymistään palveluista kuin mitä palvelujen tuotettu määrä ja todelliset yksikköäkustannukset ovat olleet. Kaikki se on osoittautunut kunnan ylihintaiseksi korvaukseksi tuotetuista palveluista ja hyvinvointialueelle siirryttäessä toteutunut kustannustaso syö tulevaisuudessakin kunnan laskennallista valtion rahoitusosuutta. Rääkkylässä se pahimpien arvioiden mukaan viisi miljoonaa hyvinvointialueen hyväksi. Tilanne on tullut Rääkkyläm kunnalle ja kunnanjohtajalle Kuntalehden mukaan täydellisenä yllätyksenä ja kunnanjohtaja sanoo oppineensa, ettei palveluista kannata maksaa muutoin kuin tuotettujen palvelujen määrän ja todellisten tuotantokustannusten mukaan. Siksipä taitaa olla enää hetken kysymys, kun Puolangallakin todetaan, että lirissä ollaan. Valkoinen muuttuu mustaksi, sanokoon pormestari mitä tahansa. Rääkkylä on ajautunut kriisikunnaksi. Taitaa hetken päästä käydä niin Puolangallekin.
epäilevä
22.10.2021 15:17
Tässä sote-uudistuksessa on yksi iso pulma. Millä ” porkkanalla ” saadaan houkuteltua lääkäreitä tänne Kainuuseen?
Joku
22.10.2021 9:11
On arvioitu, että uusi sote nostaa veroja 5%. Vuositasolla keskimäärin 1800€/vuosi.
Jos vanhat johtajat ja politikot jatkavat johdossa en usko, että tämä surkea tilanne muuttuu.