Paikallisuutiset
Taas uusia huijausmuotoja, poliisi varoittaa – Tekstiviestien lisäksi Facebookissa kiertää S-pankkia ja DNA-operaattoria jäljittelevä kiero arvontametku
Kesäkuun aikana on tullut esille uusia huijausmuotoja S-pankin nimissä, poliisi varoittaa tiedotteessa.
Poliisi muistuttaa, etteivät pankit pyydä asiakkailtaan heidän pankkitunnuksiaan muualla kuin verkkopankin sivuilla ja mobiilisovelluksessa.
Poliisi varoittaa Facebookissa kiertävästä huijauksesta. Facebookissa on mainos siitä, kuinka S-pankki ja DNA tarjoavat yhteistyössä S-pankin asiakkaille iPhone 13-puhelimen tarjoushintaan.
Mainoksessa on linkki S-pankin asiakkaille, johon pyydetään syöttämään pankkitunnukset. Tämän jälkeen rikolliset pääsevät huijatun henkilön varoihin käsiksi.
Poliisi varoittaa myös S-pankin nimissä tehdystä tekstiviestihuijauksesta.
Henkilö saa puhelimeensa virallisen näköisen tekstiviestin, jossa lukee: "Verkkopankkisi on estetty liian epäilyttävän toiminnan vuoksi tililläsi, myös jatka palveluidemme käyttöä kiireellisesti käy: SPankki-Vapauttaa.com".
Sivustolla pyydetään tunnistautumaan pankkitunnuksilla ja antamaan jatkoa varten uusi käyttäjätunnus ja salasana.
Tämän jälkeen rikolliset pääsevät käsiksi henkilön pankkivaroihin.
Huijauksiin käytetään kaikkia viestivälineitä sähköposteista ja tekstiviesteistä pikaviestimiin. Huijaukset ovat yleensä eri tilausansoja, tekstiviestihuijauksia ja tietojenkalastelua.
Yksinkertaiset toimintaohjeet huijausviestin saaneelle ovat: älä klikkaa linkkiä, poista viesti, älä anna pankkitunnuksia tuntemattomiin lähteisiin.
Pankkien tai esimerkiksi Verohallinnon lähettämissä viesteissä ei ole koskaan suoraa linkkiä pankkipalveluun tai OmaVeroon, johon pitäisi suoraan syöttää pankkitunnukset.
Jos epäilet saamasi viestin aitoutta, pyydä lisätietoja viralliselta asiakaspalvelukanavalta, älä vastaa suoraan viestiin. Liikkeellä olevista huijausviesteistä on hyvä myös keskustella läheisten kanssa.
Huijausviestin tunnistaminen voi olla vaikeaa, sillä tekotapoja ja muotoja on monia. Yleisin tekotapa on kuitenkin tekstiviestinä leviävät huijausviestit, jotka johtavat tietojenkalastelusivustoille.
Sivustolla rikoksen uhria pyydetään kirjautumaan pankkitunnuksilla esimerkiksi pankin sivuille, mutta todellisuudessa verkkosivulle syötetyt pankkitunnukset päätyvät rikollisten käsiin.
Kyberturvallisuuskeskuksen tietojen mukaan Suomessa on toukokuussa lähetetty satoja tuhansia erilaisia huijausviestejä. Vahingot yksittäisissä rikostapahtumissa voivat olla arvoltaan kymmeniä tuhansia euroja.
Esimerkkitapauksia huijausten tekotavoista
Asianomistaja saa Facebook Messengeriin viestin joltain tuttavaltaan, jonka tili on tämän tietämättä kaapattu. Viestissä väitetään, että asianomistaja on voittanut esimerkiksi arvonnassa tai pelissä tietyn summan rahaa. Viestissä tätä pyydetään tekemään toimenpiteitä verkkopankissa, jotta voi lunastaa voittonsa. Asianomistaja erehtyy hyväksymään maksuja mobiilipankin kautta.
Asianomistajalla on ollut osto- tai myynti-ilmoitus Tori.fi-palvelussa ja häneen otetaan yhteyttä WhatsApp-viestillä. Viestissä ehdotetaan kaupankäynnissä kuriiripalvelun käyttöä, jolloin asianomistaja saadaan johdatettua huijaussivustolle antamaan maksukorttinsa tiedot.
WhatsAppissa asianomistaja saa viestin, jonka lähettäjä esiintyy tämän jonain läheisenä ja esittää, että puhelin on esimerkiksi hukkunut tai rikkoutunut, ja asianomaisen tulisi tallentaa tämä uusi numero. Seuraavaksi numerosta alkaa tulla rahapyyntöjä, ja asianomainen erehtyy maksamaan tämän läheiseksi esiintyvälle huijarille.
Asianomistaja eksyy verkkopankkinsa näköiselle valhesivustolle Google-haun kautta, jonne syöttää pankkitunnuksensa. Valhesivustot voivat olla hyvinkin uskottavan näköisiä, joten helpoiten nämä sivustot välttää niin, ettei hae pankin sivuja Googlen tai muun hakukoneen kautta. Verkkopankkiin on turvallisinta mennä kirjoittamalla pankin verkko-osoite suoraan selaimen osoitekenttään.
Mistä kahvipöydissä juuri nyt puhutaan?
Paikallisuutiset
