Kotimaa

Taloni ei ole enää linnani – palovaroitinten asennus ja valvonta siirtyy asukkaalta omistajalle

Jopa viidennes palokuolemista voi estyä tämän muutoksen vuoksi, arvioi pelastusalan asiantuntija.

Sanonta "Taloni on linnani" on kuvannut monen asennetta siihen, kenellä – jos kenelläkään – on asiaa tulla omin luvin suomalaisen asuntoon. Pelastuslaki kuitenkin muuttui vuodenvaihteessa, ja uudistuksen myötä taloyhtiön tai rakennuksen muun omistajan edustaja saa tulla tarkistamaan, millaisia palovaroittimia asunto tarvitsee.

Siirtymäajan jälkeen vastuu palovaroittimien hankinnasta ja kunnossapidosta siirtyy asukkailta rakennuksen omistajille vuoden 2026 alussa. Suomen pelastusalan keskusjärjestön (Spek) johtava asiantuntija Kari Telaranta sanoo, että muutos on tarpeen kahdesta pääsyystä.

– Palovaroittimista ei huolehdita kovin hyvin nyt, kun ne ovat on asukkaan vastuulla. Niitä ei ole välttämättä olleenkaan tai ei ainakaan riittävää määrää, tai ne voivat olla sijoitettu väärin.

Toinen perustelu on tarve parantaa toimintakyvyltään rajoittuneiden ihmisten turvallisuutta.

– Ikääntyneet asuvat entistä enemmän omissa kodeissaan. Samoin asukkaina voi olla esimerkiksi vammaisia. He eivät välttämättä pysty itse huolehtimaan palovaroittimista.

Isännöintiliiton lakiasiantuntija Sara Rintamo painottaa, että muutos ohittaa ja kumoaa voimaan tullessaan palovaroittimen osalta aiemmat säännökset. Yhtiöjärjestyksessä on voitu sopia kunnossapitovastuun jakautumisesta myös toisin kuin asunto-osakeyhtiölakiin on kirjattu.

– Tämä mahdollisuus poistuu palovaroittimien osalta pienissäkin taloyhtiöissä. Vastuu varoittimista on vuodesta 2026 alkaen aina omistajalla.

Asukkaan tehtäväksi jää siis ainoastaan ilmoittaa palovaroitinten vioista, kuten pariston loppumisesta, ja huolehtia laitteen testaamisesta.

Vaikka itse hoidat palovaroittimen asunnossasi hyvin, naapurisi ei välttämättä niin tee.

Nykysysteemi puutteellinen

Spek ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara tutkivat vuokratalojen asuntojen palovaroittimia vuonna 2021. Asukkaan vastuulla olevista asunnoista jopa 70 prosentissa oli tuolloin puutteita palovaroittimissa.

Taloyhtiöissä palovaroittimen puuttuminen on heikentänyt myös naapurien turvallisuutta.

– Vaikka itse hoidat palovaroittimen asunnossasi hyvin, naapurisi ei välttämättä niin tee. Jos hänen huoneistossaan syttyy tulipalo, se ehtii edetä ennen kuin sinun asuntosi varoittimet reagoivat savuun, sanoo Isännöintiliiton lakiasiantuntija Sara Rintamo.

Samoin on todettu, ettei monessa kuolemaan johtaneessa onnettomuudessa ollut toimivia palovaroittimia.

Telaranta arvioi, että kattava palovaroitinten järjestelmä voisi ehkäistä Suomessa palokuolemia vuosittain kymmenen, ehkä enemmänkin. Tulipaloissa kuolee maassamme vuosittain hänen mukaansa keskimäärin noin 50 ihmistä.

Paristo, akku tai sähkö

Kuluttajaa kiinnostanee, kuinka paljon palovaroitinten siirtyminen asukkaan vastuulta taloyhtiölle käy asukkaan kukkarolle.

– Hintahaitari vaihtelisi aika paljon, ehkä noin viidestä eurosta sataan euroon vuodessa, Telaranta aprikoi.

Rintamo täydentää, että varsinkin isossa taloyhtiössä harkinnan arvoinen vaihtoehto on sähköverkkoon kytketty palovaroitinten järjestelmä.

– Siinä alkukustannukset ovat isommat, mutta sitten ei tarvi olla vaihtamassa pattereita niin usein.

Yksi vaihtoehto ovat myös pitkäkestoisilla akuilla varustetut laitteet.

Telaranta suosittelee palovaroittimeen lisäominaisuutta, vaimennusta. Osa palovaroittimista voidaan hiljentää napista tilapäisesti, jos ne hälyttävät turhaan vaikkapa kokkauksen yhteydessä.

Edit. 2.4. klo 21.31: Jutussa kirjoitettiin virheellisesti Suomen pelastusalan keskusliitosta. Oikea nimi on Suomen pelastusalan keskusjärjestö. Nyt korjattu.