Kotimaa

Tanskassa paljastui hävittäjähankkeeseen liittyvä vakoilu – Suomen HX-hankkeen vetäjä: "Sinisilmäinen ei saa olla"

Suomen hävittäjähankkeeseen Tanskassa ilmi tulleet vakoilutiedot eivät Lauri Purasen mukaan vaikuta mitenkään. Tutkija pitää vakoilutietojen paikkansapitävyyttä mahdollisena, mutta herättää toisaalta kysymyksen myös tarkoituksellisesta hämmentämisestä.

Tanskassa esille tullut vakoilutapaus ei vaikuta Suomen hävittäjähankintoihin. Näin katsoo HX-hankkeen johtaja Lauri Puranen puolustusministeriöstä.

Hän muistuttaa kuitenkin, ettei Suomikaan ole lintukoto.

– Tiedustelua on ollut aina ja tulee aina olemaan. Se on syytä pitää mielessä kaikessa sotilastoiminnassa, Puranen toteaa Lännen Medialle.

– Olisi hyvin sinisilmäistä, jos emme myös hävittäjähankkeessa huomioisi mahdollisia tiedustelu- ja vaikuttamispyrkimyksiä.

HX-hankkeessa on tarkoitus korvata puolustusvoimien hävittäjät uusilla.

Samoja hävittäjätoimittajia kuin Suomessa

Tanskan yleisradio (DR) kertoi sunnuntaina tiedoista, joiden mukaan Yhdysvallat vakoili Tanskan ja Ruotsin puolustusteollisuutta viitisen vuotta sitten. Tuolloin Tanska oli tekemässä päätöstä hävittäjähankinnoista.

Tanskan puolustusvoimien tarjouskilpailussa olivat mukana ruotsalaisen Saabin ja yleiseurooppalaisen Eurofighterin ohella yhdysvaltalaiset Lockheed Martin ja Boeing.

DR:n mukaan vakoilun kohteena olivat Tanskassa muun muassa Lockheed Martinin F-35 -hävittäjään osia valmistava Terma ja Ruotsissa Gripen -hävittäjiä valmistaja Saab.

Radion mukaan tietoja ongittiin myös Eurofighterista.

Samat neljä ehdokasta ovat mukana tarjouskilpailussa myös Suomessa. Lisäksi mukana on ranskalainen Rafale.

"Keinoja ei voi julkisuudessa avata"

Tuoreisiin vakoilutietoihin tai niiden todenperäisyyteen Puranen ei ota kantaa, koska hän sanoo olevansa siihen väärä ihminen.

Suomen HX-hankkeeseen Tanskan tapaus ei kuitenkaan vaikuta Purasen mukaan millään tavalla.

– Voin vakuuttaa, että turvallisuudesta ja integriteetistä on huolehdittu hankkeen alusta alkaen erittäin suurella huolellisuudella, hän toteaa.

– Lähtökohtana ovat tietysti yleinen hanketurvallisuus, tiedon suojaaminen ja tietoon pääsyn rajaaminen. Keinoja ei voi julkisuudessa sen tarkemmin avata.

Hävittäjähanke on kriittisellä loppusuoralla

HX-hanke on erittäin kriittisessä vaiheessa, sillä neuvotteluissa edetään neljännen kierroksen myötä sen viimeisiä valmistelumetrejä.

Viideltä hävittäjätoimittajalta pyydetään lopullisia tarjouksia alkuvuonna. Hankintapäätös on tarkoitus tehdä ensi vuoden aikana.

Loppusuoran voi ymmärtää lisäävän jokaisen tiedonhippusen arvoa. Lisäksi kilpailu eri hävittäjätoimittajien välillä on Purasenkin mukaan erittäin kovaa.

Tästä huolimatta toimintatapoja ei hänen mukaansa ole tarvetta muuttaa.

– Meidän vastuullamme on tarjouskilpailun syrjimätön ja tasapuolinen läpivienti. Hankintapäätöksen tekee aikanaan valtioneuvosto.

Yhdysvallat vai sittenkin joku muu?

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak ei pidä hävittäjähankintoihin liittyvää kansainvälistä kiinnostusta yllätyksenä.

Hän sanoo, että tieto yhdysvaltalaisesta vakoilusta Tanskassa voi sen vuoksi hyvinkin pitää paikkansa. Toisaalta kyse voi olla myös muusta.

– On tietenkin mahdollista että kyseessä olisi pyrkimys heikentää luottamusta eri toimijoiden kesken, akselilla Tanska–Ruotsi–USA, Salonius-Pasternak pohtii.

Kuka tällaista hämmennystä sitten voisi aiheuttaa, on puhdasta spekulaatiota.

– Se voisi olla joko "omia" eli EU tai Naton eurooppalainen jäsen – tai sitten kilpailija tai "vastustaja", esimerkiksi Venäjä.

"Oletus on, että kaikki vakoilevat"

Salonius-Pasternak muistuttaa, että kaikesta kyberturvallisuuden huomioimisesta huolimatta osa vakoilusta onnistuu joka tapauksessa.

Tämä koskee hänen mukaansa myös Suomea.

– On aika ilmeistä, että jokaisen HX-hankkeen tarjoajamaan sotilastiedustelut ovat saaneet jonkinlaista raportointia "omilta yrityksiltä" siitä, mitä Suomi haluaa tehdä, mitä suorituskykyjä hävittäjällä pitää olla ja niin edelleen.

Tästä syystä vanhempi tutkija ei usko, että Tanskan tapaus heikentäisi sen enempää puolustusvoimien kuin poliitikkojenkaan luottamusta yhdysvaltalaisia hävittäjätoimittajia kohtaan.

– Oletus on, että kaikki vakoilevat. Suomi osallistuu myös talkoisiin – on osallistunut jo vuosikymmeniä.

Vain näkyvä kybersuorityskyky ehkäisee ennalta

Suomen valtiolle Salonius-Pasternak antaa vinkiksi vahvistaa aktiivisesti kyberturvallisuutta ja informaatiovaikuttamisen osaamista.

Osaaminen ja tietoisuus eivät kuitenkaan riitä. Suorituskyky tulisi hänen mukaansa tehdä näkyväksi ja tiettäväksi myös ulkopuolisille tahoille.

– Vain tällä tavalla luodaan deterenssiä (ennaltaehkäisevyys tai pelote) sekä operatiivisella, strategisella että poliittisella tasolla, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija perustelee.