Kotimaa

Tehy: Hoitajia riittää koronarokotuksiin, yksityinen puoli kannattaa ottaa mukaan – ''Kaikki haluavat, että saadaan mahdollisimman hyvä rokotekattavuus''

Suomessa on jo vuosien kokemus kausi-influenssan massarokotuksista. Tämä antaa hyvän pohjan koronarokotuksiin, sanoo Tehyn kehitysjohtaja Sari Viinikainen. Hänen mukaansa lääkärit eivät perinteisesti käytä työaikaansa rokotusten antamiseen, vaan se jää koulutettujen hoitajien vastuulle.

Koronaviruksen takia sairaalahoidossa olevien määrät ovat kasvaneet Suomessa syksyn aikana. Samalla on lisääntynyt huoli siitä, miten hoitajia riittää sekä koronapotilaiden että muiden sairastuneiden hoitoon.

Hoitajia tarvitaan myös koronarokotuksiin, jotka voivat alkaa Suomessa parhaassa tapauksessa vielä tämän vuoden puolella. Lääkäreiden lisäksi rokotteita saavat antaa asianmukaisen koulutuksen saaneet sairaanhoitajat, terveydenhoitajat ja kätilöt lääkärin ohjauksessa.

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestön Tehyn kehittämispäällikkö Sari Viinikainen uskoo, että rokotteen antajia riittää kansalaisten koronarokottamiseen.

– Meillä on jo monelta vuodelta kokemusta kausi-influenssan massarokotuksista, joita toteuttavat koulutetut hoitajat, Viinikainen kertoo.

– Influenssarokotteiden loppumisen vuoksi rokotuspisteitä on jouduttu sulkemaan, mutta ne varmaan luonnollisesti avataan siinä kohtaa, jos koronarokote on saatavilla.

"Yksityistä sektoria kannattaa hyödyntää"

Viinikaisen mielestä koronarokotuksissa kannattaa hyödyntää myös yksityistä sektoria.

– Luulisin, että jos julkisen puolen reservi ei riitä, totta kai kaikki haluavat priorisoida, että saadaan mahdollisimman hyvä rokotekattavuus.

Viime viikolla työmarkkinakeskusjärjestöt ja Työterveyslaitos vetosivat, että työterveyshuolto tarvitaan mukaan koronarokotuksiin. Viinikainen on samoilla linjoilla.

– Työterveyshuolto on oikea toimija huolehtimaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstön rokotuksista. Sitä kautta työnantaja suojaa henkilöstöä rokotuksilla esimerkiksi kausi-influenssalta.

Tehyllä ei ole tiedossa, kuinka monella hoitajalla on suoritettuna lääkehoitolupa, johon kuuluu myös rokottaminen. Henkilökunnan osaamistarpeet määrittelee sosiaali- ja terveydenhuollon työnantaja.

Rokotusosaaminen kuuluu yhtenä osiona esimerkiksi yleisesti käytettyyn Love-verkkokurssiin (Lääkehoidon osaaminen verkossa). Viinikaisen mukaan kurssi vaaditaan hoitajilta ainakin isommissa erikoissairaanhoidon toimintayksiköissä.

– Koska kurssi on uusi, saattaa vielä olla perusterveydenhuollon yksiköitä, joissa kattavuus on rajatumpi rokotusosion osalta.

Rokotukset voivat viedä muun hoitotyön resursseja

Vaikka lääkärin pitää valvoa rokotuksen antamista, tämä ei välttämättä tarkoita lääkärin läsnäoloa rokotushetkellä. Lääkäri on kuitenkin vastuussa siitä, että rokottajalla on asianmukainen koulutus ja ajantasainen ammattitaito.

Viinikaisen mukaan lääkärit eivät perinteisesti käytä työaikaansa rokotusten antamiseen.

– Sosiaalisessa mediassa yksittäiset lääkärit ovat kuitenkin ilmaisseet halukkuutensa siirtyä vapaaehtoisesti massarokotuspisteisiin, jos sillä voidaan helpottaa tilannetta.

Viinikainen muistuttaa, että influenssarokotteiden tapaan koronarokotteen ottaminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Rokotusten antaminen voi kuitenkin viedä resursseja muusta hoitotyöstä.

– Massarokotepisteen työntekijät ovat poissa kliinisestä työstä ainakin osittain. Ajattelen kuitenkin, että rokottaminen on priorisoitava asia. Sekin vie resursseja, jos Suomeen saatava rokote pitää antaa yhden sijaan useampana pistoksena.