Kotimaa

Tiedusteluvalvontavaltuutetulle on saatava sijainen, vaatii valiokunta avausmietinnössään

Tiedusteluvalvontavaliokunta julkaisi ensimmäisen mietintönsä puolentoista vuoden jälkeen aloittamisesta.

Eduskunnan tuorein valiokunta tiedusteluvalvontavaliokunta esittää ensimmäisessä mietinnössään tiedusteluvalvontavaltuutetulle sijaista.

Valtuutetulle ei ole sijaista, jolla olisi samat toimivaltuudet.

– Valiokunnan mielestä tämä puute on korjattava pikaisesti, sanoo tiedusteluvalvontavaliokunnan puheenjohtaja Mika Kari (sd.).

Mietinnön mukaan valtioneuvoston täytyy aloittaa toimet sijaisjärjestelmän luomiseksi.

Mietintö koski tiedusteluvalvontavaltuutettu Kimmo Hakosen vuosikertomusta ja valiokunnan omaa toimintaa vuonna 2019.

Tiedusteluvalvontavaliokunta valvoo, että sotilas- ja siviilitiedustelussa toteutuvat perusoikeudet, eikä niitä turhaan poljeta tiedustelumenetelmien käytön vuoksi.

Tässä tehtävässä poliitikkojen tärkein apu on tiedusteluvalvontavaltuutettu Hakonen, joka pääsee tarkastamaan tiedustelun parissa työskentelevien menetelmiä ja Helsingin käräjäoikeuden istuntoihin, joissa annetaan luvat tiedustelumenetelmien käyttöön.

Hakonen raportoi havainnoistaan jatkuvasti tiedusteluvalvontavaliokunnalle. Valiokunnan ensimmäisen mietinnön mukaan Hakonen osallistui vuonna 2019 lähes kaikkiin Helsingin käräjäoikeuden istuntoihin, jotka ovat koskeneet tiedustelumenetelmien käyttöönottoa.

Tiedustelun salaisuudesta kertoo se, ettei näiden istuntojen lukumäärä ole julkinen tieto.

Yksi mietintö puolessatoista vuodessa vaikuttaa verkkaiselta tahdilta eduskunnan valiokunnan työlle.

Valiokunnan pöytäkirjatkin ovat yleisesti ottaen niukkaa luettavaa käsiteltävän salaisen materiaalin takia.

Valiokunnan puheenjohtajan Mika Karin mukaan tarkoitus on vuosittain julkaista mietintö edellisen vuoden vuosikertomuksesta.

Lisäksi valiokunta saattaa julkaista eri syistä mietintöjä, jos niihin on aihetta.

– Vielä on aikaista arvioida, kuinka usein on tarvetta. Valiokunnalla on itse harkintavaltaa, sanoo Kari.

Tähän mennessä tiedusteluvalvontavaliokunta ei löytänyt sotilas- tai siviilitiedustelusta huomautettavaa.

Valiokunta on vieraillut suojelupoliisin ja pääesikunnan tiloissa.

Lisäksi se on osallistunut kansainvälisiin tiedusteluvalvontaelinten kokouksiin Lontoossa lokakuussa ja Oslossa marraskuussa 2019.

Sotilas- ja siviilitiedustelu tulivat mahdollisiksi uudella tavalla, kun tiedustelulait tulivat voimaan 1.6.2019.

Tämä tarkoittaa entistä parempaa tilannekuvaa kansallisen turvallisuuden viranomaisille.

Mika Karin mukaan tiedusteluvalvontavaliokunta valvoo myös sitä, että tiedustelu toimii.

– Valvomme viranomaisten toimivaltuuksia, ja myös velvollisuuksia käyttää toimivaltuuksia.

Valiokunnan jäsen Pauli Kiuru (kok.) kertoo, että aiemmin tiedustelu oli välillä pahasti jäljessä.

Hän kertoo esimerkin vuodelta 2014, kun Suomi sai tietää muiden maiden tiedustelupalveluilta, että ulkoministeriötä oli vakoiltu.

– Jos tieto tulee ulkomailta, emme täysin pysty vastaamaan omasta turvallisuudestamme, sanoo Kiuru.