Ulkomaat

Ukrainan Nato-naapuri mitätöi presidentinvaalinsa juuri ennen ratkaisua – Romaniassa syyttävät sormet osoittavat Venäjän vaalioperaatioon

Romanian perustuslakituomioistuin päätyi poikkeukselliseen ratkaisuun ja mitätöi koko presidentinvaalien tuloksen ennen ratkaisuviikonloppua. Yllätysehdokas oli pumpattu ensimmäisen kierroksen kärkeen valtavalla ulkovaltion rahoitusoperaatiolla. Erikoiseen presidenttikisaan yritti mukaan myös koiran kuonokopan pukenut naismeppi.

Romania päätyi aivan poikkeukselliseen poliittiseen ratkaisuun samalla, kun Suomen itsenäisyyspäivän juhlahumu oli suurimmillaan.

Mustanmeren rannalla sijaitseva Ukrainan naapurimaa päätti puolustaa omaa itsenäisyyttään Venäjän rajulta vaalivaikuttamiselta.

Perustuslakilakituomioistuin hylkäsi 6. joulukuuta presidentinvaalien tuloksen ja määräsi pitämään vaalit kokonaan uudelleen, koska Romanian tiedustelupalvelu oli kerännyt runsaasti todisteita ulkomaisesta vaalirahoituksesta.

Ensimmäisen kierroksen voitti yllätysnimi, politiikan ja puolueiden ulkopuolelta kisaan lähtenyt Calin Georgescu. Hän olisi saanut vastaehdokkaakseen toiselle kierrokselle niin ikään protestipuoluetta USR (Pelastakaa Romania) edustaneen Elena Lasconin. Toista kierrosta ei ehditty pitää.

– Tulos yllätti kaikki. Sitä eivät ole osanneet mitkään mielipidetiedustelut ennakoida, eivätkä politiikkaa seuraavat ihmiset, kertoo Suomen Bukarestin-suurlähettiläs Leena Liukkonen tuoreista reaktioista maan pääkaupungissa.

Hänen mukaansa odotus oli, että joku kansallismielinen ehdokas voisi olla kärkipäässä.

– Varmaan kukaan ei ennakoinut, että se olisi hän.

Toisen kierroksen vaalipäivän piti olla sunnuntaina 8. joulukuuta. Äänestys oli jo alkanut, kun Romanian perustuslakituomioistuin vihelsi pelin poikki.

Tiedustelupalvelun arvion mukaan Romania on joutunut Venäjän hybridihyökkäyksen kohteeksi.

Georgescu on vaalikampanjassaan vähätellyt EU:ta ja Natoa ja vaatinut niiltä parempia diilejä. Samalla hän on vaatinut rauhaa Ukrainaan, muttei Ukrainan ehdoilla.

Georgescu on salaliittoteoreetikko ja vastustaa esimerkiksi koronatoimia.

Hän leuhki myös sillä, ettei hänen vaalikampanjansa ole maksanut yhtään leitä eli Romanian rahaa. Tiedustelupalvelu löysi kuitenkin selvät todisteet siitä, että bulvaanien kautta hänen Tiktok-kampanjaansa on rahoitettu miljoonilla euroilla.

Tiedusteluasiakirjat julkisti viime viikolla Romanian nykyinen presidentti Klaus Iohannis, jonka kausi pitenee vaalien mitätöinnin takia.

EU-myönteisen presidentin mukaan tiedustelupalvelujen todisteet ulkomaisesta valtiollisesta vaalivaikuttamisesta olivat kiistattomat. Siksi hän julkaisi tiedusteluaineiston ja toimitti sen perustuslakituomioistuimelle päätöksenteon pohjaksi.

Tiedustelupalvelun arvion mukaan Romania on joutunut Venäjän hybridihyökkäyksen kohteeksi. Siihen kuuluvat kyberhyökkäykset, tietomurrot ja tietovuodot sekä sabotaasit.

Vaalioperaatiossa lukemattomat nukkuvat botit aktivoituivat viikkoja ennen Romanian vaaleja. Ne tukivat Georgescua ja pilkkasivat vastaehdokkaita. Tiktok kertoi poistaneensa 66 000 tällaista tiliä ja miljoonia tekaistuja seuraajia.

Romanialaisia yksityishenkilöitä oli palkattu julkaisemaan vaalimainoksia Tiktokissa. Esimerkiksi yhdessä tapauksessa mainoksia oli rahoitettu yhteensä lähes miljoonalla eurolla, jolloin yksityishenkilö sai joka postauksesta pikkupalkkion. Botit ryntäsivät tukemaan päivityksiä kommentein.

Näillä rahoilla Georgescua tukeva sisältö on jatkuvasti pompannut Tiktokissa ensimmäisenä tarjolle romanialaisille.

Suurlähettiläs Liukkosen mukaan suuri ongelma Romaniassa on se, ettei maassa ole kunnon vaaliväittelyitä tai vaalikoneita, joilla äänestäjät saisivat ehdokkaiden mielipiteet selville. Monet ehdokkaat kieltäytyivät väittelyistä.

– Ihmiset äänestivät mielikuvan mukaan. Tämä Tiktok-kampanja tavoitti erityisesti nuoria.

Somen jäljet johtavat Venäjälle, joka jo aiemmin syksyllä sekaantui vahvasti naapurimaa Moldovan presidentinvaaleihin ja EU-äänestykseen, mutta hävisi molemmat taistelut. Suurlähettiläs Liukkosen vastuualueelle kuuluu myös Moldova.

Venäjä sekaantui myös Georgian parlamenttivaaleihin, jonka Venäjä-mielisten voiton jälkilaineet lyövät edelleen mielenosoituksina Kaukasuksen maan kansalaisten taistellessa eurooppalaisesta tulevaisuudestaan.

Vaalivilpistä ei kuitenkaan ole esitetty todisteita Romaniassa, joten Georgescun saamat äänet on oikeasti annettu.

Vastaehdokas Lasconi olisi ollut Liukkosen mukaan Suomen näkökulmasta ennakkotietojen perusteella miellyttävä presidentti.

Entinen toimittaja ja pormestari on linjaltaan EU-myönteinen, vaikka kritisoikin Romanian nykyhallintoa. Hänen puolueensa syntyi laajoista korruptionvastaisista mielenosoituksista.

Kannatusmittaukset kuitenkin ennakoivat, että toinen kierros olisi voinut päättyä kummin tahansa.

Romaniassa opiskelijat reagoivat ensimmäisen kierroksen tulokseen rajusti. Bukarestin kaduille kerääntyi mielenosoittajia.

– He olivat järkyttyneitä vaalituloksesta. He miettivät, miten jatkossa pääsee ulkomaille opiskelemaan ja töihin, eivätkä he halua vaarantaa omaa tulevaisuuttaan, Liukkonen sanoo.

Romanialaisopiskelijat ovat pääosin EU-myönteisiä ja ymmärtävät maan vastuun sekä EU:ssa että Natossa.

Suurlähettiläs Liukkonen nostaa esiin esimerkiksi Suomen ilmavoimien ensimmäisen suuroperaation Natossa, kun Hornetit valvoivat kesällä Romanian ja Mustanmeren ilmatilaa aivan Ukrainan sodan rajoilla.

– Oli romanialaisille tosi tärkeää, että meitä kiinnostaa heidän turvallisuutensa. Suomen ilmavoimat oli ihan omassa tukikohdassaan. Kävin tarkistamassa sen ja katsomassa suomalaisen saunan, jonka pojat olivat rakentaneet, hän kertoo.

Romaniaa pitkään seurannut toimittaja Tuukka Tuomasjukka avaa hieman tarkemmin, minkälaisia lausuntoja presidentinvaalien yllättäjä Georgescu on antanut.

– Hän on karismaattinen ja puhuu paljon Romanian kansasta ja historiasta. Hän yrittää vedota romanialaisten ylpeyteen ja juuriin.

Georgescu on puhunut Vladimir Putinista sävyyn, että tämä vain rakastaa maataan.

Tuomasjukka puhuu romaniaa ja on asunut aiemmin muun muassa Transsilvaniassa. Hän seuraa tarkkaan Romanian mediaa ja kirjoittaa maasta artikkeleita useisiin lehtiin, kuten Suomen Kuvalehteen ja The Ulkopolitistiin.

Tuomasjukan mukaan yksi esimerkki Georgescun omalaatuisista ajatuksista on se, että romanian kieli ei pohjautuisi latinan kielestä, vaan antiikin Rooman valtakunnassa käytetty latinan kieli pohjautuisi romanian kielestä.

Ääriajattelija kehui kampanjansa aikana Romanian maailmansotien välistä fasistihallintoa, mikä on erittäin raskauttavaa jopa Romaniassa.

– Tällaiset sympatiat eivät ole tuolla ok. Hänen kommenteistaan on edelleen rikostutkinta käynnissä. Jos ihannoit vanhaa fasistijohtoa, se on kriminalisoitu Romaniassa, Tuomasjukka sanoo.

Toisaalta Georgescusta on vaikea saada otetta. Hän puhuu paljon, mutta saattaa perua saman tien puheitaan.

Romaniassa Georgescua äänestäneet eivät itse koe äänestäneensä Venäjän puolesta, vaikka Kreml välikäsien kautta tukikin häntä.

– Yleinen analyysi Georgescusta on, etteivät hänen saamansa äänet ole Venäjä-mielisiä, vaan ne ovat nykyisen poliittisen järjestelmän vastaisia, Tuomasjukka sanoo.

Siitä kielii toisenkin protestiehdokkaan nousu toiselle kierrokselle ja Romanian epäsuositun demaripääministerin Marcel Ciolacun putoaminen yllättäen kolmanneksi ja ulos vaalien toiselta kierrokselta.

Romaniassa korruptio ja tehottomuus on yleistä, eikä kohuilta ole välttynyt presidentti Iohanniskaan. Hän on esimerkiksi rakennuttanut golfkentän Neptun-huvilalleen Mustanmeren rannalle. Ylipäätään hallinto hassaa usein kansalaisten rahoja omiin projekteihinsa.

Georgescua äänestivät erityisesti ulkomailla asuvat romanialaiset. Tuomasjukan mukaan monet romanialaiset siirtotyöläiset tekevät EU-alueella niitä töitä, joita muut eivät halua tehdä.

Romanialaiset hoitavat Italian ikäihmisiä ja poimivat saksalaisille parsaa sekä espanjalaisille mansikoita.

– Esimerkiksi Turun Meyerin telakalla työskentelee tosi paljon romanialaisia, ja Turussa äänestettiin Georgescua. Monesti näihin siirtotyöläisiin vetoaa retoriikka, että me määrittelemme omat sääntömme, eivätkä muut enää pompottele meitä.

Poikkeus on Romanian naapuri Moldova, jossa suurella osalla väestöstä on myös Romanian kansalaisuus. Sieltä äänet menivät ensimmäisellä kierroksella Lasconille, koska Venäjän raaka vaalivaikuttaminen oli tuoreessa muistissa Moldovan presidentinvaaleissa aiemmin syksyllä.

Romanian politiikka on nyt sekaisin. Vielä ei tiedetä tarkkaan, koska presidentinvaalit järjestetään uudestaan.

Maassa äänestettiin 1. joulukuuta myös parlamenttivaaleissa. EU-myönteiset puolueet sopivat keskiviikkona muodostavansa hallituksen yhdessä suurimman parlamenttiryhmän sosiaalidemokraattien johdolla. Mukana ovat myös Elena Lasconin USR, keskustaoikeistolainen PNL ja unkarilaisvähemmistön puolue UDMR.

Hallitus puolestaan päättää presidentinvaalien aikataulusta. Arvioissa puhutaan keväästä 2025.

Koko ehdokasasettelu alkaa alusta. Joka tapauksessa itsenäisenä ehdokkaana Calin Georgescun pitäisi kerätä kannatuskorttinsa uudelleen, ellei joku laitaoikeistopuolueista nappaa häntä ehdolle. Sitäkään ei tiedetä, saako ensimmäisen kierroksen voittaja edes olla ehdolla.

Perustuslakituomioistuin nimittäin totesi syksyn vaaleissa jo yhden presidenttiehdokkaan vaalikelvottomaksi, europarlamentaarikko Diana Sosoacan.

Hänen ajatuksensa juoksee niin omilla urillaan, ettei meppi mahtunut edes europarlamentin laitaoikeistoryhmiin.

Sosoaca jouduttiin jo heinäkuussa heittämään ensimmäisestä EU-parlamentin istunnosta ulos, kun hän keskeytti muiden puheita ja piti suussaan koiran kuonokoppaa protestina korona-ajan maskeille.

Perusteena presidenttiehdokkuuden hylkäämiselle oli muun muassa se, ettei Sosoacan katsottu sitoutuneen noudattamaan demokraattisia arvoja.

Georgescun saatetaan todeta rikkoneen vaalilainsäädäntöä, koska hän on väittänyt kampanjoineensa nollabudjetilla. Ulkoista rahoitusta on tiedustelupalvelun mukaan todistetusti ollut. Romanian lain mukaan ulkoinen vaalirahoitus on ilmoitettava.

Ennakkotapaus Georgescun sulkemiselle olisi siis olemassa.

Leena Liukkonen arvioi, että uusintavaalien ehdokasasettelu voi muuttua.

EU-myönteiset hallituspuolueet yrittävät tuoda vaaleihin vain yhden kaikkien hyväksymän ehdokkaan, etteivät kaikkien ehdokkaat söisi toisiltaan ääniä.

Ei ole tosin vielä selvää, toteutuuko suunnitelma, ja onko valinta toiselle kierrokselle kakkosena yltänyt Lasconi.

Lasconilla voi olla sanansa sanottavana, jos häntä yritetään kammeta pois.

Miksi Venäjä halusi juuri Calin Georgescun valtaan? Yksi selitys on tietenkin Naton ja EU:n kyseenalaistaminen, toinen suhtautuminen Venäjälle myötämieliseen rauhaan Ukrainassa.

Romanialla on Ukrainan kanssa yli 600 kilometriä pitkä raja. Maalla on merkittävä rooli muun muassa Naton asetuen saamisessa puolustussotaa käyvään naapurimaahan.

Toki selvää on sekin, että Georgescun valinta olisi jakanut jyrkästi romanialaisia ja lietsonut mielenosoituksia.

Sekasorto kelpaa aina Kremlille. Sitä tarjosi myös vaalien mitätöinti.