Ulkomaat

Ulkoministeri Valtonen luottaa, että Trump kuuntelee Suomea ja Eurooppaa Ukraina-kysymyksessä – Näin yhteydenpitoon pyritään

Ulkoministeri Elina Valtosen mukaan Suomi vastustaa ehdottomasti ajatuksia, että Ukraina pakotettaisiin "suomettumaan" puolueettomana valtiona. Hän ei pidä mahdollisena, että Trump ja Putin keskustelisivat eurooppalaisten roolista Euroopan yli. Amerikasta on median mukaan ehdoteltu jopa eurooppalaissotilaita Ukrainan rauhan takaajina.

Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) tapasi maanantaina Pariisissa kollegansa Ranskasta, tuoreen ulkoministerin Jean-Noël Barrot’n.

He keskustelivat Ukrainan tilanteesta ja Euroopan turvallisuudesta Yhdysvaltain presidentinvaalienkin tulos mielessänsä.

Yksi Donald Trumpin vaatimuksista on mennyt perille.

– Ranska saa puhua tietenkin omasta puolestaan, mutta meillä on yhteisymmärrys siitä, että Euroopan pitää olla vahva myös turvallisuudessa, Valtonen sanoi puhelinhaastattelussa.

– Se edellyttää panostuksia puolustukseen ja vahvaan pelotteeseen, mutta ennen muuta sitä, että saamme ajettua meidän puolustusteollisuutemme ylös pysyvästi.

Yhdysvalloissa valtaan palaava Trump vaatii toisella kaudellaan Euroopalta entistä suurempaa vastuuta omasta puolustuksestaan. Hän aikoo myös neuvotella rauhasta Venäjän ja Ukrainan välillä.

Valtonen arvioi, etteivät Trumpin ulkopoliittiset kannat ole vielä lukittuja, vaan niihin on mahdollista diplomatian keinoin vaikuttaa.

– Hetkeäkään ei ole tarkoitus epäillä, etteikö suuri osa hänen vaalilupauksistaan tulisi tavalla tai toisella hänen työpöydälleen. Ehkä ulkopolitiikassa erityisesti – tämä on meidän tulkintamme – Trump ja hänen tiiminsä keskustelevat laajasti eri maiden kanssa.

Syy on Valtosen mukaan se, että maailmantilanne on muuttunut rajusti sitten Trumpin viime kauden.

– Nykytilanteesta ja eri kehityspoluista keskustellaan. Toki keskustelua on käyty matkan varrella ja molempien leirien kanssa kampanjan aikanakin. Meillä ei ole mitään syytä olettaa, etteikö meidän hyvä Yhdysvallat-suhteemme jatkuisi. Meitä kuullaan siellä paitsi Suomena, myös Eurooppana kaikissa relevanteissa kysymyksissä.

Valtosen mukaan Trumpin mahdollisten rauhanaloitteiden painoarvoa rajoittaa toistaiseksi se, ettei hän ole vielä USA:n presidentti ennen virkaanastujaisia 20. tammikuuta.

– Me teemme yhteistyötä presidentti Joe Bidenin kanssa siihen asti. Emme toki lähde spekuloimaan, jos tuleva presidentti tekee jotain aloitteita. Otamme kantaa sitten, jos jotain tulee eteen.

Trump on jo valintansa jälkeen keskustellut Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin ja Venäjän Vladimir Putinin kanssa mediatietojen mukaan.

Suomalaisten päättäjienkin on tarkoitus olla yhteydessä suoraan Trumpiin pian.

– Tasavallan presidentti on yhteydessä tulevaan vastinpariinsa ja ensin onnittelee, mutta odotamme, että Trump pääsee tehtäväänsä. Siinä kohtaa varsinainen yhteydenpito ja yhteistyö alkavat, Valtonen sanoo.

Muun muassa Financial Times ja Wall Street Journal ovat kirjoittaneet Trumpin rauhansuunnitelmista Ukrainaan lainaten Trumpin ajattelua tuntevia neuvonantajia.

Niiden mukaan rintamalinjat jäädytettäisiin nykyisille paikoilleen. Ukraina ei pääsisi nopeasti Natoon, mutta jäädytettyä rintamaa valvomaan voitaisiin käyttää eurooppalaisia joukkoja.

– Valitettavasti yksistään rauhansopimus Venäjän kanssa ei ole kauhean uskottava, koska Venäjä on nytkin rikkonut kaikkia sopimuksia vastaan, Valtonen muistuttaa.

Hän ymmärtää, että vahva pelote ja turvallisuus olisi luotava muilla tavoilla.

– Se onkin varmaankin osaksi Ukrainan omaa suorituskykyä ja osaksi mahdollisesti muita suorituskykyjä. Pitkällä aikavälillä Ukrainan paikka on Natossa. Viime kädessä ne ovat kaikista parhaiten toimivat turvatakuut Euroopassa, Valtonen sanoo.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron nosti keväällä esiin mahdollisuuden lähettää eurooppalaisia joukkoja Ukrainaan. Sittemmin keskustelu on laantunut, eikä Valtonen avaa, keskusteltiinko aiheesta maanantaina Ranskan ulkoministerin kanssa.

– Meidän ei kannata nyt kiirehtiä asioiden edelle. Tällaisessa tilanteessa tai neuvottelussa ei olla. Jos olisi jokin neuvottelu, joka koskettaa Euroopan maita laajemmin, niin silloin Euroopan maat ovat tietenkin niissä pöydissä. Ei tule olemaan tilannetta, jossa Yhdysvaltain presidentti Trump ja Venäjän Putin päättäisivät joistain asioista meidän puolesta, Valtonen sanoo.

Suomi kuitenkin osallistuu jo sotilasoperaatioon, joka kouluttaa Ukrainan taistelujoukkoja Puolassa. Suomen osallistumista jatkettiin juuri kahdella vuodella marraskuuhun 2026 saakka. Koulutusta pitää kerrallaan enintään 60 suomalaissotilasta. Yhteensä EU-operaatio on kouluttanut 60 000 ukrainalaissotilasta.

Ulkoministeri Valtonen muistuttaa, ettei Yhdysvallat voi sanella rauhaa myöskään Ukrainalle heidän tahdostaan välittämättä.

Aiheena Ukrainan rauha on kuitenkin pinnalla jatkuvasti Euroopassa, kun Valtonen tapaa kollegoitaan.

Euroopassa on noussut esiin Suomen malli, jossa Ukraina luovuttaisi alueitaan ja ikään kuin "suomettuisi" puolueettomaksi maaksi. Tätä Suomi vastustaa ehdottomasti. Valtosen mukaan Ukrainalla on oikeus päättää itse tulevaisuudestaan.

Valtonen kertoo antaneensa aiheesta haastatteluja eurooppalaiselle medialle. Hän vastusti Suomen mallia myös Pariisin rauhanfoorumissa, jossa hän puhui keskustelupaneelissa muun muassa vuoden 2022 ukrainalaisen rauhannobelistin Oleksandra Matviichukin kanssa.

– Se ei todella ole malli, mitä Ukrainalle haluaisimme sovitella. Monelta unohtuu, että Ukrainahan oli neutraali jo ennen tätä Venäjän laajamittaista hyökkäystä. Se ei takaa, että Venäjän aggressio pysyisi ulkopuolella, hän sanoo puhelimessa.

Suomi ei todellakaan halua nähdä uudelleen maailmaa, jossa unohdettaisiin YK:n peruskirja ja palattaisiin voimapolitiikkaan ja etupiireihin, jossa pelinappuloina olisivat suurvaltojen pienet naapurit.

Jos olisi jokin neuvottelu, joka koskettaa Euroopan maita laajemmin, niin silloin Euroopan maat ovat tietenkin niissä pöydissä. Ei tule olemaan tilannetta, jossa Yhdysvaltain presidentti Trump ja Venäjän Putin päättäisivät joistain asioista meidän puolesta. Elina Valtonen, Suomen ulkoministeri