Paikallisuutiset

Vaalaan suunnitellaan miljardiluokan jätti-investointia ‒ vedyn jalostamo lähelle Paltamon rajaa

Vetyalfa Oy on jättänyt vihreän vedyn jalostamon kaavoitusaloitteen Vaalan kunnalle. Vihreää vetyä tuotetaan aurinko- ja tuulivoimalla.

Alueelle suunnitellaan myös aurinkovoiman tuotantoaluetta, joka vastaisi osaltaan jalostamon tarvitsemasta uusiutuvasta energiasta. Oheinen havainnekuva on Pyhäsalmen kaivosalueelle suunnitellusta aurinkovoima-alueesta.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Vetyalfa Oy suunnittelee vihreän vedyn jalostamon rakentamista Vaalaan. Vetyjalostamon investoinnin arvo voi koko laajuudessaan nousta 1‒3 miljardiin euroon.

Alueelle suunnitellaan noin 1000 MW:n vedynerotus- ja synteettisten jatkojalosteiden tuotantolaitosta sekä noin 200 MWp:n aurinkovoiman tuotantoaluetta, joka vastaa osaltaan jalostamon tarvitsemasta uusiutuvasta energiasta.

Vaalan kunnanjohtaja Minna Kärkkäinen suhtautuu hankkeen toteutumiseen luottavaisin mielin. Hankkeen luvitus ja suunnitteluprosessi vie miljoonia euroja. Suunnitelmat ovat pitkällä, ja sopimukset maanomistajien kanssa tehty.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Tämän kokoluokan vetyjalostamoa ei maailmalla vielä ole, Kärkkäinen kertoo.

Suomessa ei vielä myöskään ole vihreään sähköön perustuvia vetytehtaita. Vihreällä vedyllä tarkoitetaan vedyn tuottamista aurinko- ja tuulienergialla.

Tuulialfan toimitusjohtaja Antti Tanskanen kertoo, ettei investointipäätöstä ole vielä tehty. Kaavoituksen yhteydessä vasta selvitetään hankkeen soveltuvuutta alueelle.

Vetyalfa on Tuulialfan tytäryhtiö.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kaavoitus kestää yleensä kaksi vuotta, jonka jälkeen yhtiö lähtee valmistelemaan hankkeen rakennusluvitusta. Kun lainvoimaiset rakennusluvat ovat voimassa, hanke voi edetä investointiin ja rakennusvaiheeseen.

Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan ja lupaprosessit etenevät sujuvasti, rakentaminen voisi mahdollisesti alkaa noin vuoden 2027‒2028 kuluessa.

Tanskanen vastasi Kainuun Sanomien kysymyksiin sähköpostitse.

Hanke sijoittuu 25 kilometrin päähän Vaalan kuntakeskuksesta itään valtatie 22:n ja rataverkoston välittömään läheisyyteen. Paikka on Liminpurolla lähellä Paltamon rajaa neljä kilometriä Oulujärven rannasta.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Varsinainen hankealue on metsätalousmaata ja soveltuu Antti Tanskasen mukaan sellaisenaan hyvin vetyjalostamon rakentamiseen.

Nykyisen kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:n 220 kV voimajohtolinjan lisäksi alueen läheisyyteen on suunnitteilla uusi 400 kV sähköasema sekä 400 kV ja 110 kV voimajohtolinjat.

Suunnittelualue on kokonaisuudessaan satojen hehtaarien laajuinen, josta vedyn tuotanto ja sen jatkojalostus tukitoimineen vaatisi noin 20 hehtaarin suuruisen alueen. Vetyjalostamon ja aurinkovoiman tuotantoalueen lopullinen koko tarkentuu suunnittelun edetessä.

Vetyalfa on tuulivoimarakentajana tunnetun Tuulialfan toukokuussa perustama tytäryhtiö. Suunnitellun jalostamon on mahdollista hyödyntää myös Tuulialfan kehittämää tuuli- ja aurinkosähköä.

Minna Kärkkäinen arvioi, että Vaalan kunta valikoitui jalostamon sijoituspaikaksi, koska kunta on jo aiemmin tehnyt yhteistyötä Tuulialfan kanssa sekä on jo yli kymmenen vuoden ajan edistänyt uusiutuvan energian investointeja.

– Vaalaan on keskittynyt merkittävä määrä uusiutuvan energian kehitystä ja tuotantoa, jota tarvitaan vihreän vedyn valmistuksessa ja sen jalostamisessa. Tämä tekee Vaalasta jo lähtökohtaisesti mielenkiintoisen kohteen vetyjalostamolle, Antti Tanskanen kertoo.

Paikaksi valikoitui Liminpuro Fingridin sähköaseman sekä hyvien liikenneyhteyksien, kuten junaradan ansiosta. Täydessä tuotannossaan jalostamolta lähtisi kokonainen juna lopputuotetta vuorokaudessa.

Vetyjalostamossa vihreästä vedystä jalostettava sähköpolttoaine voisi olla esimerkiksi synteettistä metaania. Synteettisiä polttoaineita eli niin sanottua sähköbensaa voidaan käyttää useisiin eri tarkoituksiin, kuten nestemäisenä polttoaineena liikenteessä, lentoliikenteessä ja laivaliikenteessä nykyisten polttoaineiden tapaan.

Jalostamon tuotanto voi myös sisältää energiavarastointiratkaisuja sähköverkon säätövoimaksi ja edistää energiamarkkinoiden vihreää siirtymää.

Lopullinen vedyn jalostetuote tarkentuu hankkeen suunnittelun edetessä.

Vetyjalostamo toisi enimmäislaajuudessaan toteutuessaan Vaalan kunnalle satoja työpaikkoja suoraan ja välillisesti. Jalostamoa rakennettaessa työmaa työllistäisi jo useita satoja henkilöitä. Vetyhankkeen epäsuorat työllisyysvaikutukset olisivat moninkertaiset muilta toimialoilta tarvittavien välituotteiden sekä alihankkijapalvelujen vuoksi, arvioidaan kunnan tiedotteessa.

Vaalan kunnalle jalostamo toisi suoria verotuloja paikallisen työvoiman verotulojen lisäksi kiinteistö-, kunnallis- ja yhteisöveroista. Lisäksi vihreän vedyn jalostamo kohentaisi kunnan vetovoimaa ja mahdollistaisi uusien vihreää vetyä ja siitä valmistettuja sähköpolttoaineita tarvitsevien yritysten kasvua.

– Hankehan on meille todella iso asia, sanoo kunnanjohtaja Minna Kärkkäinen.

Uusien työpaikkojen lisäksi hankeen myötä tarvitaan uusia tontteja ja palveluita. Vetyjalostamo tuottaa paljon hukkalämpöä, jota hyödyntämään kunta voi kaavoittaa alueelle muutakin yritystoimintaa.

Vety

Ilmaston kannalta vety on ihanteellinen polttoaine, sillä sen palaessa syntyy energian lisäksi vain vesihöyryä.

Teollisuus taas tarvitsee vetyä esimerkiksi lannoitteiden valmistukseen ja polttoaineiden jalostukseen.

Vihreää vetyä voidaan hyödyntää myös monissa teollisuuden prosesseissa, joissa tarvitaan energiaa tai kemikaaleja. Esimerkiksi terästeollisuudessa, joka on yksi suurimmista hiilidioksidipäästöjen lähteistä, voidaan käyttää hiilen sijasta vetyä rautamalmin pelkistämiseen.

Tähän asti vetyä on valmistettu lähinnä maakaasusta.

Suomen ennustetaan olevan yksi Euroopan kilpailukykyisimmistä maista vihreän vedyn tuotannossa tuotantokustannusten alhaisuuden sekä kestävästi hankittavien raaka-aineiden – veden sekä uusiutuvan energian – vuoksi.

Tuotantoprosessi vaatii luotettavan sähköjärjestelmän toimiakseen parhaalla mahdollisella tavalla niin tuotannon kuin siirtoverkon kannalta. Parhain tapa Suomessa tuottaa sähköä vedyn tuotantoon on maatuulivoima. Maatuulivoima on jo nyt Suomessa edullisin sähköntuotannon muoto.

Vihreästä vedystä valmistetut sähköpolttoaineet toimivat siis uusiutuvana energianlähteenä, mikä auttaa vähentämään hiilidioksidipäästöjä korvaamalla nykyiset öljypohjaisen polttoaineet.

Lähde: Vetyalfa

Vedyn jalostamislaitos vaatii vähintään asemakaavan. Tarvittaessa laaditaan myös osayleiskaava. YVA-menettelyä tulee myös soveltaa erityisesti, jos laitos tuottaa muutakin kuin vetyä elektrolyyttisesti, myös yksittäistapauspäätöksen perusteella. Laitokselle tulee hakea myös ympäristölupa, rakennuslupa ja vesilain mukainen lupa vedenotolle. Laajamittaisessa toiminnassa tarvitaan kemikaaliturvallisuuslupa.

Vetyalfa Oy on jättänyt kaavoitusaloitteen kunnanvaltuustolle ja se etenee kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi syyskuun aikana.

Edit. 4.9. klo 16.43: Korjattu kohta, jossa todettiin, että Vetyalfa on sijoittanut hankkeen suunnitteluun jo miljoonia euroja, muotoon: Hankkeen luvitus ja suunnitteluprosessi vie miljoonia euroja.

Aluksi jutun faktalaatikossa väitettiin, että Vetyalfan tavoitteena on mahdollistaa 100 000 tonnin vuosittainen vedyn tuotanto vuonna 2030 eli noin 10 prosenttia Suomen kokonaistavoitteesta ja kasvattaa tuotantoa tasaisesti markkinoiden avautuessa.

Oikeat numerot ovat 400 000 tonnia vuodessa ja yli 30 prosenttia Suomen kokonaistavoitteesta".

Edit. 4.9. klo 17.29: Jalostamolta lähtisi toteutuessaan kokonainen juna lopputuotetta vuorokaudessa, ei junavaunullinen, kuten alun perin jutussa mainittiin.

Vetyalfan aikeet

Tuulialfa Oy on perustanut Vetyalfa Oy:n edistämään Suomen tavoitteita vihreän vedyn tuottajana.

Yhtiöt kehittävät yhteistyössä tuulivoimasta ja aurinkosähköstä vihreän vedyn tuotantolaitoksia. Lisäksi yhtiöt luvittavat vetylaitosten yhteyteen jatkojalosteiden tuotantolaitoksia (e-metanoli, e-metaani, ammoniakki) ja sähkövarastohankkeita.

Vetyalfan tavoitteena on mahdollistaa 400 000 tonnin vuosittainen vedyn tuotanto vuonna 2030 eli noin 30 prosenttia Suomen kokonaistavoitteesta ja kasvattaa tuotantoa tasaisesti markkinoiden avautuessa.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä