Koti-Kajaani

Valtuustosta viisaita: Maaseutu – kuka siellä määrää?

Päiväkahvit heinäseipään juurella kesäisenä päivänä lapsuuskodin pellolla muistuvat mieleen, kun miettii maaseutua.

Pienet maa- ja metsätilat toimivat elinvoimaisina ennen. Maatila tarjosi työtä vanhemmille ja myös tilan nuorille kesäisin. Talven opiskelutkin maksettiin siitä maitotilistä. Joku nuorista jatkoi kotitilan pitoa.

Nyt on aika toinen. Tuli EU, piti seurata ja raportoida, tuli tarkastukset tiloille. Moni viljelijä koki tämän turhaksi byrokratiaksi ja laittoi pillit pussiin. Tilojen piti olla entistä suurempia, siten sai EU tukea.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Nyt Euroopan vaikutusvaltaisin komissaari Franz Timmermans kuuntelee vihreän siirtymän varjolla ainoastaan ja vain ympäristöjärjestöjä ja sen myötä tulee maa- ja metsätaloudelle uusia direktiivejä ja säädöksiä, rajoituksia.

Ensin piti tilat saada suuriksi, ja nyt kotieläintilat ovat joutumassa teollisuuspäästödirektiivin piiriin.

Yli 150 eläinyksikön tiloja käsiteltäisiin teollisuuslaitoksina. Se tietäisi lisää raportointeja, entistä tiukempia sitoutumisia päästötavoitteisiin ja tietysti lisää kuluja.

Luken tutkimuksen mukaan suomalainen maito ja liha ovat huippuluokkaa, nurmirehut pitävät siitä huolen.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Keskivertosuomalainen haluaa syödä monipuolisesti ja puhtaasti tuotettuja elintarvikkeita. Suomen puhdas luonto antaa niin hyvän kasvuympäristön kaikille elintarvikkeille, että niistä voidaan tehdä vaikka menestyviä vientituotteita.

Lähiruoalle tulee olla tilausta. Hankintalakiin toivon joustoja, jotta paikalliset maaseudun tuotteet otetaan huomioon. Halvin ei välttämättä ole paras.

Maaseutua on yritetty lytätä tämän hallituskauden aikana monella tavalla. Lihantuotantoa on pyritty rajoittamaan, lehmät ovat jo piereskelleet niin paljon, ettei ilmastotavoitteeseen päästä.

Olen sitä mieltä, että jokainen voi syödä sitä, mikä parhaalta maistuu. Terveydellisistä syistä ymmärrän rajoitukset, mutta ilmastonmuutos ei saa lihantuottajan leipää kaventaa, eikä ruokalajeja määrätä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Elämme hiilikaupan aikaa. Mitä syömme, jos maata ei enää voi viljellä, metsää ei hakata, vaan pyritään lisäämään valtion hiilitaseeseen hiilensidonnan hyötyjä?

Ennen syötiin hiilitabletteja, kun vatsa oli sekaisin! Minusta alkaa tuntua, että maailma on pian niin sekaisin, että maanomistajat eivät voi tehdä omilla maillaan mitään, ilman lupaa.

Annetaan maaseudun elää ja otetaan kuntiin maaseudulle tulijat ja rannoille rakentajat – Pelastetaan Suomi!

Kirjoittaja on kaupunginvaltuuston puheenjohtaja.

Eila Aavakare (ps.)

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä