Paikallisuutiset

Viime vuosi ennakoi tälle vuodelle heikkoa pölyttäjäkesää — yli 70 prosenttia viljelykasveista tarvitsee hyönteispölytystä

Kesästä saattaa tulla pölyttäjien suhteen heikko, koska edellinen kesä vaikuttaa aina merkittävästi seuraavan kesän pölyttäjätilanteeseen. Viime vuonna Suomessa oli tavanomaista heikompi pölyttäjäkesä ja etenkin kimalaiskannat vähenivät rajusti. Toisaalta toissa vuonna pölyttäjiä oli poikkeuksellisen paljon, mikä osoittaa sen, että myös oikeanlaisella säällä on suuri merkitys, kertoo Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Mikko Kuussaari.

– Viime vuonna oli ensin pitkä ja viileä kevät, ja kun sitten juhannuksen tienoilla lämpeni, olikin jo liian kuumaa ja kuivaa. Eli keväällä kimalaiskuningattaria oli paljon, mutta kun säät eivät suosineet, pesäkoot eivät kasvaneet, minkä seurauksena heinäkuussa pölyttäjiä olikin tavallista vähemmän, Kuussaari kuvailee.

Viime vuonna oli ensin pitkä ja viileä kevät, ja kun sitten juhannuksen tienoilla lämpeni, olikin jo liian kuumaa ja kuivaa. — Mikko Kuussaari, erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus

Kun säät ovat oikein suosiolliset, pölyttäjät voivat lisääntyä nopeastikin. Kuussaaren mukaan pölyttäjien kannalta olisi ihanteellista, jos kevät lämpenisi hiljalleen normaalissa aikataulussa ilman kovin kylmiä ja sateisia jaksoja. Kesällä pölyttäjille riittäisi reilut 20 astetta.

Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon hyönteistutkija Juho Paukkunen muistuttaa, että myös talvehtimisolosuhteet vaikuttavat seuraavan kesän pölyttäjätilanteeseen. Runsasluminen talvi on edistänyt pölyttäjien talvehtimisen onnistumista.

Suomen pitkän aikavälin pölyttäjätilanteesta on Kuussaaren mukaan tietoa lähinnä perhosten osalta. Kimalaisia on seurattu neljän vuoden ajan, ja muita Suomen tärkeimpien pölyttäjien kantoja alettiin seurata vasta viime vuonna.

– Päiväperhosten tilanne on heikentynyt kahdessakymmenessä vuodessa: vähentyneitä lajeja on selvästi enemmän kuin runsastuneita lajeja. Kimalaisten osalta viimeiset neljä vuotta ovat osoittaneet sen, että niiden määrät voivat vaihdella todella paljon, Kuussaari sanoo.

Suomessa perhosten ja mesipistiäisen joukossa on runsaasti uhanalaisia lajeja. Mesipistiäisiä ovat muun muassa kimalaiset ja erakkomehiläiset.

Myös maataloudessa käytetyt kemialliset torjunta-aineet ovat uhka pölyttäjille. – Juho Paukkunen, hyönteistutkija, Helsingin yliopiston Luonnontieteellinen keskusmuseo

Paukkusen mukaan selkeimmin taantuneita ovat monet pohjoiset pölyttäjälajit, jotka ovat tottuneet viileämpiin olosuhteisiin ja joihin ilmastonmuutos siten vaikuttaa eniten.

Pölyttäjiä uhkaa sääolosuhteiden lisäksi sopivien elinympäristöjen väheneminen. Runsaskukkaiset ja avoimet niitty- ja piennaralueet ovat pölyttäjille tärkeitä, ja tällaiset alueet ovat vähentyneet Suomessa jo vuosikymmenten ajan.

– Myös maataloudessa käytetyt kemialliset torjunta-aineet ovat uhka pölyttäjille. Uudempia ja nousevia uhkatekijöitä ovat esimerkiksi vieraslajit, jotka saattavat heikentää tai vallata pölyttäjien elinympäristöjä, Paukkunen toteaa.

Yli 70 prosenttia viljelykasveista tarvitsee hyönteispölytystä, muistuttaa Kuussaari. Pölyttäjät ovat välttämättömiä esimerkiksi marja- ja hedelmäpuusadoille ja useille peltokasveille, kuten rypsille, rapsille, härkäpavulle ja kuminalle.

Kuussaaren mukaan myös valtaosa luonnonkasveista on riippuvaisia pölyttäjien tekemästä pölytyksestä.

Kuussaari on huomannut, että kun julkisuudessa käydään keskustelua luontokadon pysäyttämisestä, pölyttäjillä on suomalaisten mielessä positiivinen kaiku.

– Oikeastaan kaikki pitävät pölyttäjiä tärkeinä ja kannattavat niiden suojelua. Kun teemme pölyttäjiä hyödyntäviä toimenpiteitä, lukuisat muutkin lajit hyötyvät samalla.