Kolumnit

Europarlamentista: Heilahduksia maailmalla

Kirjoittaja on pielaveteläinen

keskustan europarlamentaarikko.

Maailmanmenon mullistanut korona lähestyy toisen aaltonsa harjannetta. Tartuntatilastojen kärjessä viikkoja keikkunut Bryssel sulkeutui maanantaina järeiden rajoitustoimien seurauksena. EU-parlamentin istuntoja jatketaan siis edelleen etänä.

Korona on syventänyt talouden lovea kuluneen vuoden aikana. Tapahtumatuotanto, matkailu-, liikenne- sekä ravitsemusala, muutamia mainitakseni, ovat kokeneet kurjia aikoja. Jälleenrakennuksessa myös EU:lla on roolinsa. Neuvotteluja EU:n yhteisen elpymispaketin viimeisistä yksityiskohdista käydään kiristyvällä tahdilla, jotta varat saataisi kotimaassakin käyttöön ensi vuoden alusta.

Turvatoimia ja ilmapiiriä Euroopassa ovat kiristäneet myös viime viikkojen terroriteot. Ääri-islamismiin liitetyt iskut Ranskassa ja Itävallassa ovat nostaneet pinnalle keskustelun sananvapaudesta ja yhteiskunnallisen vastakkainasettelun tuomista jännitteistä.

Raa’at teot on tuomittava täysin. EU-maiden on tiivistettävä yhteistyötään ääriliikkeiden torjunnassa, mm. laittomien rahavirtojen sulkemiseksi terroristijärjestöiltä. Samalla on pidettävä huoli, ettei yhteiskunnallinen eriytyminen jatku, eikä koronakriisi anna sille sytykkeitä.

Brexit-neuvottelut sen sijaan venyvät ja paukkuvat, eikä selvyyttä saarivaltion ja Euroopan tulevista suhteista ole vieläkään. Ehdottomaksi takarajaksi nimetty lokakuu meni jo, mutta neuvotteluja jatketaan edelleen tiiviisti.

Sopu on hyvä saada vaikka jatkoajalla, jottei yritysten ahdinko pahene sopimuksettomasta erosta entisestään.

Heilahduksia on edessä rapakon takanakin. Yhdysvaltojen äärimmäisen tiukka presidenttikisa on vielä tätä kolumnia kirjoittaessa kesken. Selvää on kuitenkin se, että Yhdysvaltojen kahtiajako on syventynyt näissä vaaleissa entisestään. Lopullinen tulos ratkaisee myös sen, millaiseksi suhteet Eurooppaan muodostuvat jatkossa.

Trumpin poukkoileva protektionistinen politiikka on ollut myrkkyä yhteisiin pelisääntöihin nojaavalle avoimelle maailmankaupalle, josta vientivetoinen Suomikin on etunenässä hyötynyt. Diplomatian paluuta maailmanpolitiikkaan kaivataan.

Maailman heilahdellessa ja jännitteiden lisääntyessä Suomi näyttää vakaalta ja turvalliselta paikalta.

Se vaatii jatkossakin vastuullista taloudenpitoa, yhteisten sääntöjen noudattamista ja vastuullista toimintaa niin, ettei ketään jätetä kyydistä.