Koti-Kajaani

Kajaanin lukiohistoria poikkeuksellisen värikäs – Muuan Kekkonen oli yhteiskoulun eniten rangaistu oppilas vuosina 1911–1914

Kajaanin lukiokoulutuksen vaiheista on julkaistu historiateos.

"Ennen kuin kuluu viisi vuotta, sinä kelmi istut linnassa! Muista se!"

Näin läksytti opettaja Pietari Kariniemi muuan Urho Kekkosta Kajaanin yhteiskoulussa 1910-luvulla.

Kouluvuosiaan Kekkonen joutui alituiseen vastahankaan opettajien kanssa, kertoo tuore historiakirja. Tällä kertaa Kekkonen oli tarinan mukaan keksinyt nimittää Kariniemeä Piriniemeksi. Aiemmin Kariniemi oli ollut nimeltään Pirinen, minkä Kekkonen oli jostain saanut tietoonsa ja muotoili tästä opettajalle uuden nimen. Tästä kuullessaan Kariniemi ei ilahtunut.

Ilmeisen puuhakas Kekkonen joutui koulussa usein ongelmiin. Hän rikkoi toistuvasti koulun sääntöjä ja sai tuta sen rangaistuksina. Kirja paljastaa, että rangaistuspäiväkirjan mukaan yhteiskoulun useimmin rangaistu oppilas vuosina 1911–1914 oli juuri Kekkonen. Kirjan mukaan Kekkonen joutui kolmen vuoden aikana kaikkiaan 13 kertaa jälki-istuntoon.

Kekkonen on vain yksi yli sadasta henkilöstä, joita juuri julkaistu Opin poluilla oppineita – Kajaanin opillisen koulutuksen – erityisesti lukiokoulutuksen – vaiheita Kajaanin pedagogiosta koronakevääseen 2020 -kirja esittelee.

368-sivuisen teoksen on kirjoittanut tietokirjailija ja professori Reijo Heikkinen . Kirjasta löytyy sadoittain myös valokuvia, ja taitosta on vastannut Antti Närhi .

Kirjan urakoinut Heikkinen kuvailee, että Kajaanin lukiohistoria on poikkeuksellisen värikäs, sillä siihen liittyy suuri joukko suomalaisia merkkihenkilöitä, kuten Eino Leino , Ilmari Kianto ja Veikko Huovinen .

Teoksessa tarkastellaan Kajaanin opillisen, erityisesti lukiokoulutuksen vaiheita. Kajaanin koulutuksen juuret ulottuvat aina vuoteen 1650, jolloin Kajaanin pedagogio perustettiin. Varsinainen lukiokoulutus Kajaanissa alkoi vuonna 1906, jolloin kaupunginvaltuusto teki päätöksen paikallisen yhteiskoulun muuttamisesta 8-luokkaiseksi. Kajaanin yhteiskoulu sai ylioppilastutkinto-oikeuden joulukuussa 1908 ja ensimmäiset ylioppilaat valmistuivat seuraavana keväänä.

Teoksessa käsitellään Kajaanin lukiokoulutusta myös 1920- ja 1930-luvuilla sekä sotavuosina. Sotien aikana Kajaanin yhteislyseo otettiin sotilaskäyttöön ja koulun vanhimmat poikaoppilaat joutuivat rintamatehtäviin ja tytöt ilmavalvontatehtäviin. Sodan jälkeen Kajaanin lukiokoulutus laajeni, kun kaupunkiin perustettiin uusia oppikouluja.

Kirjassa läpikäydään myös Kajaanin yhteislyseon ja sen työtä jatkaneiden Kajaanin lyseon, Kajaanin yhteislyseon, Vuohengin lukion ja Kajaanin lyseon lukion sekä Vuohengin iltalinjan ja Kajaanin lyseon aikuislinjan, Kajaanin tyttölyseon ja sen toimintaa jatkaneiden Kajaanin kaksoistyttölyseon, Kainuun yhteislyseon ja Linnan lukion vaiheet. Lisäksi esillä ovat Karangan, Kuurnan ja Vuolijoen lukiot sekä Kajaanin lukio.

Kirjan sivuilta löytyy monia paikallisille tuttuja kasvoja, sillä teos esittelee Kajaanissa lukion käyneitä laajasti sekä sanoin että kuvin.

Teoksen on julkaissut Kajaanin koulutusliikelaitos. Sen mukaan kirjan tarkoituksena on kunnioittaa kaupungin pitkää koulutushistoriaa ja koulutuksen palveluksessa toimineiden sekä koulujen entisten oppilaiden elämäntyötä.

Historiakirjaa myydään Vuorikadun kampuksen kahvilassa sekä Koulutusliikelaitoksen verkkokaupassa www.kopis.fi.

Katso video kirjan julkistamistilaisuudesta