Hyvinvointi

Lääkärin puukko on harvoin paras ratkaisu jalkavaivoihin – jalkaterapeutin kiinnittämä titaanijousi voi parantaa kipeän varpaan

Kuukausia märkinyt varpaankynnen reuna parani kahden antibioottikuurin jälkeen jalkaterapeutin lempeillä keinoilla. Ehdotettu kynnen osapoisto olisi ollut paljon tuskaisampi vaihtoehto. Jalkajumpalla ja oikeilla kengillä voi tehdä vastaavia ihmeitä muille kivuille.

Jalkaterapeutti Taru Arpiainen ihailee titaanijousen koristamaa isovarpaan kynttä ja siistiä kynsivallia. Paria kuukautta aikaisemmin varvas näytti ihan toisenlaiselta, kun hän kiinnitti jousen lähelle kynnen tyveä.

Ohut jousi on kiinni hampaan paikka-aineella, joka kovetetaan valolla. Kun kynsi kasvaa, jousi kulkee mukana ja oikaisee kärjestään kapenevaa, reunoistaan käpristyvää kynttä.

Varpaani alkoi kipeytyä viime kesänä. Kipu ei tuntunut kynnen reunassa, vaan varpaan päässä. Nyrhin kynttä saksilla, ettei se painaisi ihoon, mutta tilanne vain paheni.

Kävin jalkojen hoitajalla leikkauttamassa kynnet. Varpaassa ei näkynyt päällepäin juuri mitään, mutta hän kehotti menemään lääkäriin, koska varvas oli niin kosketusarka.

Työterveyslääkärin vastaanotolla kyselin, voisiko ihon sisällä olla jotain, mutta ei ollut keinoa kuvata varvasta. Sain antibioottivoidereseptin ja neuvon kokeilla kaliumpermanganaatti-tabletteja.

Yliopiston apteekissa myytävät tabletit liuotettiin lämpimään veteen, jossa haudoin jalkaa päivittäin. Vähitellen iho ja kynnet värjäytyivät ruskeiksi, ja varpaan päästä alkoi kuoriutua lukuisia ihokerroksia.

Muuta vaikutusta ei ollut. Kävin ostamassa mahdollisimman suuret ja leveät kengät, että pystyin kävelemään.

Seuraavaksi menin ihotautilääkärille. Hän totesi, ettei voiteesta ole yleensä apua ja määräsi antibioottikuurin. Samalla hän kertoi kynnen kirurgisesta osapoistosta eli kiilaexcisiosta. Sen jälkeen kynsi kapenisi pysyvästi.

Työterveyslääkärikin oli maininnut osapoistosta, mutta hän kertoi myös, että jalkaterapeutit tekevät jousihoitoa sisäänpäin kasvaneelle kynnelle.

Se kuulosti paljon paremmalta. Tarvittiin kuitenkin vielä toinen antibioottikuuri, että tulehdus parani ja pystyin varaamaan ajan jalkaterapeutille.

Toisen kuurin aikana päätin kaivaa kynnen reunan haavan auki. Esiin tuli tikun palasia. Muistin, että iskin varpaan alkukesällä terassin halkeamaan. Kestopuu ei ollut lahonnut.

Eeva Puolakan isovarpaiden kynsissä ei tällä hetkellä ole jousia, mutta luultavasti kohta pitää taas laittaa.

– Välillä on muutaman kuukauden taukoja, mutta sitten kynnet alkavat mennä kippuralle reunoista ja iho menee rikki.

Puolakka on käynyt vuosia hoidattamassa jalkojaan ja kynsiään jalkaterapeutti Reeta Eskelisellä. Viitisen vuotta sitten Eskelinen ehdotti jousihoitoa kynsien suoristamiseksi.

Sisäänpäin kasvavat varpaankynnet ovat usein perinnöllinen ongelma, joka pahenee iän myötä. Ne aiheuttavat kipua ja kynsivallin tulehduksia. Puolakan äidillä oli sama vaiva ja sisarellakin on, mutta sisar ei tarvitse jousta säännöllisesti.

Kupera kynsi ei aina kasva ihon sisään, mutta voi silti painaa.

Eskelinen kertoo, että jousia asennetaan myös nuorille. Yksi syy on kynnen vioittuminen tapaturmassa.

Monet käyttävät liian kapeita jalkineita. Niin käytti Eeva Puolakkakin nuorena, mutta nykyään hän ostaa kaksi numeroa suurempia kenkiä.

Kuulostaa tutulta. Minun varvasvaivani johtui kaikista mainituista asioista yhdessä: perinnöllinen taipumus kynsien kupertumiseen, leveät jalat ja kapeat kengät sekä tapaturma, jonka seurauksia pahensin leikkaamalla ihon rikki.

Lopullinen syy tulehdukseen saattoi olla kuitenkin neljäs asia: kynsitikku, jonka Taru Arpiainen löysi kynnen alta kiinnittäessään jousta. Se on kuivunut, terävä nahanpalanen kynnen reunassa.

Kynsitikun leikkaaminen ja titaanijousi alkoivat auttaa saman tien. Se tuntui lähes ihmeeltä.

Helsingin Jalkaterapiassa työskentelevät Reeta Eskelinen ja Taru Arpiainen iloitsevat siitä, että lääkärit ovat viime aikoina alkaneet ohjata potilaita hakeutumaan jousen laittoon.

Hoitomuoto ei ole uusi, mutta sitä ei edelleenkään tunneta kovin hyvin. Useimmat löytävät tietoa siitä sattumalta googlaamalla, kun etsivät hoitoa kynsiongelmiin.

Jousihoito on kivuton toisin kuin kynnen osapoisto, jonka jälkeen varvas paranee hitaasti.

– Poisto ei aina edes auta, Eskelinen kertoo.

Jalkaterapeutteja koulutetaan vain Helsingissä ja Savonlinnassa ammattikorkeakoulussa. He ovat terveydenhoidon ammattihenkilöitä, jotka löytyvät Valviran rekisteristä. Jalkaterapeutteja ei ole kaikilla paikkakunnilla, mutta jousihoitoa tekevät myös jotkut jalkojen hoitajat.

Jousia on kahdenlaisia: kynnen pintaan kiinnitettävä titaanijousi ja metallijousi, joka kiinnitetään kynnen kärkeen koukuilla. Jälkimmäistä käytetään vähemmän, mutta se voi auttaa nopeasti, jos vain kärki kupertuu.

Titaanijousen tavoitteena on oikaista kupera kynsilevy.

– Paras vertaus on hampaiden oikaisuhoito, Arpiainen sanoo.

Yleensä jousi laitetaan kivun takia, mutta joskus sitä käytetään myös ennaltaehkäisynä. Jos kynsi näyttää rumalta, jousi voi auttaa myös esteettisesti.

Usein kannattaa antaa kynnen kasvaa jousen kanssa alhaalta ylös kaksi kertaa. Niin saadaan pysyvämpi vaikutus.

Kynnen kasvuaika on yksilöllinen. Paksuuntunut kynsi voi kasvaa hitaasti.

Eskelinen kertoo eräästä työvoitosta:

– Asiakas oli käynyt lääkärissä ja kokeillut kaikkea, mutta mikään ei ollut auttanut. Kynsi saatiin kuntoon yhdellä jousella, joka oli paikallaan yli puoli vuotta.

Toisen asiakkaan hoitoa piti jatkaa puolitoista vuotta yhtäjaksoisesti. Enää hän ei ole palannut.

Eeva Puolakalla jousi napsahti aluksi monta kertaa poikki, koska kynsi oli niin voimakkaan kupera. Kun jousta käytti säännöllisesti, se alkoi pysyä kynnessä pari kolme kuukautta kerrallaan.

Puolakka käy jalkahoidossa 6–8 viikon välein.

– Työkaveri ihmetteli, kun käyn niin usein. Jos ei itsellä ole vaivoja, ei osaa ajatella, kuinka tärkeää jalkojen hoito on.

Tyypillisiä ihomuutoksia jaloissa ovat känsät ja kovettumat. Niitä hoidetaan hiomalla veitsellä kova iho pois. Sen jälkeen jalat rasvataan ja kevennetään kovettumakohtaa esimerkiksi huopapalalla, jonka keskellä on reikä.

Eskelinen ja Arpiainen kertovat, että jalkineilla on iso vaikutus jalkavaivoihin. Asiakaskäynteihin tulee piikki, kun säät vaihtuvat.

– Helmikuussa alkaa ensin kantapääsesonki: silloin hoidetaan kuivia ja halkeilleita kantapäitä. Seuraavaksi tulevat kynsiongelmat.

Kesällä vaivat yleensä rauhoittuvat, kun voi olla avojaloin.

Kynsiongelmia aiheuttavat myös sieni-infektiot ja psoriasis. Varpaiden väliin tulee joskus jalkasilsaa, jota voi ehkäistä esimerkiksi lampaanvillalla. Siitä kiedotut tupot pitävät jalat kuivina ja vähentävät hautumista.

Pahimmillaan rikkonaisen ihon kautta jalkoihin pääsee bakteeri, joka voi aiheuttaa verenmyrkytyksen. Se on harvinainen perusterveillä ihmisillä, mutta esimerkiksi diabeetikoilla riski on suurempi.

Jalkavoimistelulla lisää voimaa ja liikkuvuutta – tässä ohjeita

Kuten kynsien, myös jalan muoto vaikuttaa siihen, millaisia ongelmia jalkoihin voi tulla. Vääränlaisten kenkien lisäksi niitä aiheuttavat lihasten heikkeneminen, jäykkyys ja asentovirheet.

Reeta Eskelinen kertoo, että korkeakaarinen jalka on tyypillisesti tosi jäykkä ja tarvitsee liikkuvuutta lisääviä harjoituksia.

Matalakaarinen lattajalka taas hyötyy yleensä voimistavista harjoituksista.

– Tämäkin on yksilöllistä. Kaikilla ei ole ongelmia lattajalasta, jos lihaksisto toimii. Jos on särkyjä, jalkoja on hyvä aktivoida, Eskelinen sanoo.

Asentovirhekään ei automaattisesti aiheuta kipuja, mutta ylipaino ja heikko lihaskunto lisäävät riskiä.

Vahvistavia harjoituksia ovat esimerkiksi varpailleen nousu ja kyykkyyn meno, jota voi tehdä vaikkapa kepin kanssa. Steppilauta on myös hyvä apuväline.

Liikkuvuutta voi harjoitella pienen pallon kanssa: jalkaterää nostetaan sen yli kantapää maassa ja käännetään vuoroin jalan ulko- ja vuoroin sisäsyrjää maahan. Pallo aktivoi myös nilkan lihaksia.

Varpaiden harittaminen eli leventäminen viuhkaksi vahvistaa holvikaarta.

Eskelinen kertoo, että jalkojen kunto on mennyt parempaan suuntaan viime vuosina, kun vallalla on ollut mukavuusmuoti. Monet käyttävät lenkkareita ja myös paljasjalkakenkiä.

– Lestin leveydestä on alettu puhua enemmän. Vanhemmat ymmärtävät, että jalat ovat tärkeät, ja haluavat ostaa lapsille hyvät kengät.

Paljasjalkakenkiä saa myös talvikäyttöön. Ne ovat taipuisia kenkiä, joissa on tilaa varpaille.

– Kaikille niitä ei suositella. Toiset tarvitsevat enemmän iskunvaimennusta. Jos ei ole ongelmia, paljasjalkakengät ovat kuitenkin hyvä vaihtoehto. Niillä saa jalkalihaksiin voimaa ja kynsille tilaa, Arpiainen sanoo.

Eskelinen kuvaa kenkiä "jalkojen punttisaliksi". Oikeaa kävelyä kannattaa kuitenkin treenata, ettei astu liikaa kanta edellä.

"Paras vertaus on hampaiden oikaisuhoito."

Taru Arpiainenjalkaterapeutti