Mielipiteet

Lukijan mielipide: Järjestöt mukaan hyvinvointialueen strategioihin Kainuussa

Kainuuseen on valittu ensimmäinen aluevaltuusto. Uudet aluevaltuutetut päättävät hyvinvointialueensa sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä vuoden 2023 alusta alkaen.

Kainuun ensimmäiset aluevaltuutetut päättävät alueellaan hyvinvointialuestrategiasta, jossa he määrittävät alueen toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteet. Strategia sisältää muun muassa asukkaiden hyvinvoinnin edistämisen, palvelujen järjestämistä ja tuottamista koskevat linjaukset sekä laeissa säädetyt palvelutavoitteet.

Hyvinvointialuestrategiassa on myös huomioitava asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet. Hyvinvointialuestrategia on siis asiakirja, joilla on hyvinvointialueen asukkaiden arjen kannalta suuri merkitys.

Osana hyvinvointialuestrategiaa laaditaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategia, jossa määritellään, miten palvelut toteutetaan alueella.

Palvelustrategia vastaa alueen asukkaiden palvelutarpeisiin ja paikallisiin olosuhteisiin. Pelastustoimen vastaava asiakirja on palvelutasopäätös.

Kainuun uusien aluevaltuutettujen kannattaa jo heti alussa kiinnittää huomiota järjestöjen kanssa tehtävään yhteistyöhön, sillä järjestöt ovat yritysten tavoin tärkeä strateginen kumppani hyvinvointialueille.

Järjestöt on huomioitava strategioissa, jotta niiden toiminta nivoutuu luontevaksi osaksi hyvinvointialueen toimintaa alusta lähtien.

Järjestöjen sisällyttäminen hyvinvointialueen strategioihin ja sitä kautta toimintaan on tärkeää monesta syystä.

Järjestöt voivat täydentää tietopohjaa alueen asukkaiden palvelutarpeista ja olla kumppaneita niin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä kuin palvelujen tuottamisessakin. Ne myös vahvistavat sosiaali- ja terveydenhuollon tasavertaista yhteensovittamista.

Järjestöt voivat vahvistaa vuorovaikutusta asukkaiden ja hyvinvointialueen välillä. Ennen kaikkea ne voivat tukea asiakasymmärryksen vahvistumista, sillä esimerkiksi potilas- ja kansanterveysjärjestöjen kautta alue saa tietoa asiakkaiden kokemuksista täsmällisemmin ja kohdennetummin.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminta julkisten palveluiden rinnalla on ensiarvoisen tärkeää. Se on keskeinen osa sote-uudistuksen tavoitteiden saavuttamista, koska järjestöjen toiminnassa korostuvat hyvinvointi, ennaltaehkäisy ja varhainen tuki.

Järjestöt ovat valmiita yhteistyöhön hyvinvointialueen kanssa. Kainuun uusilla aluevaltuutetuilla on monta hyvää syytä muistaa järjestöt, kun he pääsevät päättämään hyvinvointialueensa strategioista.

Anne Knaapi, Johtaja, varapääsihteeri

Anita Hahl-Weckström, Hankepäällikkö, Järjestöjen sote-muutostuki

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry