Kotimaa

Luonto voi olla hautajaisissa uskontoa tärkeämpi – uskonnottomien hautajaisten suosio kasvaa Suomessa

Läheisen kuoltua moni tukeutuu perinteiseen kirkolliseen hautaustoimitukseen, vaikka ei koe uskonnollista arvomaailmaa omakseen. Tämä johtuu muun muassa siitä, että siviilihautaukselle ei ole vielä olemassa selkeitä käytänteitä eikä tätä vaihtoehtoa tunneta kovin hyvin.

– Ihmiset kokevat epävarmuutta siitä, mitä saa tehdä ja mitä pitää tehdä. Moni kokee, että on turvallisinta toimia siten kuin on aina ennenkin toimittu. Surun keskellä ei ole useinkaan voimia ottaa selvää erilaisista vaihtoehdoista, kertoo väitöskirjatutkija Marja Kuronen.

Kuronen tutkii väitöskirjassaan palvelumuotoilun mahdollisuuksia hautaamiseen liittyvien palveluiden ja rituaalien uudelleen muotoilussa. Tutkimukseen on haastateltu omaisia ja ammattilaisia sekä kerätty tietoa havainnoinnin ja lomaketutkimusten avulla. Väitöskirjan valmistumisajankohta ei ole vielä tiedossa.

Monet Kurosen tutkimukseen haastatelluista kokevat luontosuhteen uskontoa tärkeämmäksi osaksi kuolemaa ja hautajaistilaisuutta.

– Moni toivoo hautajaisilta enemmän luontoon liittyviä rituaaleja, joissa vainaja saatetaan takaisin osaksi luonnon kiertokulkua esimerkiksi tuhkan sirottelun tai puun istuttamisen muodossa, Kuronen kertoo.

Hän arvelee, että tulevaisuudessa tuhkaamisen ja hautaamisen rinnalle nousee uusia hautaamisen tapoja, joilla pyritään pienentämään ekologista jalanjälkeä. Suomessa keskustellaan tälläkin hetkellä esimerkiksi vesituhkauksesta, joka on käytössä jo monissa muissa maissa.

– Näiden hautaamistapojen ympärille kehittyy mahdollisesti uusia rituaaleja ja käytänteitä, Kuronen arvelee.

Vakaumukseton hautaaminen on käytännössä mahdollista kaikissa Suomen kunnissa ja kaupungeissa, mutta apua toimituksen järjestämiseen ja tietoa vaihtoehdoista voi olla paikoitellen vaikea saada.

Vakaumuksettomat hautajaiset ovat yleistyneet etenkin suurissa kaupungeissa ja eteläisessä Suomessa. Uskontokuntiin kuulumattomat voivat järjestää siviilihautajaiset joko omatoimisesti tai hautaustoimiston avulla.

– Tällaisia vaihtoehtoja kysytään koko ajan enemmän. Nämä tilaisuudet voidaan toteuttaa hyvin yksilöllisesti, sillä mitään yleistä kaavaa ei ole, kertoo yrittäjä Elina Alander Lahden Hautauspalvelusta.

Alanderin mukaan vaihtoehdot siviilihautauksen järjestämiseen voivat vaihdella paikkakuntakohtaisesti, mutta pääsääntöisesti hautajaiset pyritään aina järjestämään vainajan tai omaisten toiveiden mukaan.

Evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärä on laskenut viime vuosina, ja tämän vuoden alussa kirkkoon kuului enää 65,1 prosenttia suomalaisista. Näin yhä harvempi hautajaisten järjestäjistä ja tilaisuuteen osallistuvista kuuluu kirkkoon.

– Moni, etenkin nuoremman sukupolven edustaja, kokee uskonnolliset seremoniat vieraiksi. Erilaiset vaihtoehdot mahdollistavat sen, että jokainen voi surra ja käsitellä menetystä sellaisella tavalla, mikä sopii omaan maailmankatsomukseen, tutkija Kuronen sanoo.

Evankelis-luterilaisen kirkon tutkimusten mukaan uskonnollisiin hautajaisiin osallistuminen on vähentynyt jo ennen korona-aikaa, ja Kuronen arvelee sen johtuvan osittain siitä, etteivät hautajaisiin kutsutut koe uskontoa ja kirkollista seremoniaa omakseen.

Uskonnottomat siviilihautajaiset voivat olla täysin uniikki tilaisuus, sillä valmista protokollaa ei ole. Yhteistyöhön seurakunnan kanssa täytyy uskonnottomankin silti varautua.

Uskonnottomissa tilaisuuksissa vainajan hautaamiseen ja tuhkaamiseen tarvitaan seurakunnan apua, sillä seurakuntien tehtävänä on järjestää kaikkien suomalaisten hautaaminen. Suurin osa hautausmaista ja krematorioista on seurakuntien omistuksessa.

Myös kirkkoon kuulumattomat henkilöt ovat oikeutettuja hautapaikkaan seurakunnan ylläpitämillä hautausmailla. Hautausmailla on myös tunnuksettomia alueita, joita voidaan hyödyntää.

– Muutoin hautajaistilaisuus on täysin vapaamuotoinen ja se voidaan järjestää vaikka metsässä. Paikalle voidaan kutsua esimerkiksi siviilipuhuja ja tilaisuudessa voidaan esittää halutunlaista musiikkia. Arkku ja hautakivi voidaan teettää tunnuksettomina, väitöskirjatutkija Kuronen kertoo.