Koti-Kajaani

Matka oli pitkä, mutta merkitsi liki kotiinpaluuta – Kajaanin uusi talousjohtaja muutti entiseen kotimaakuntansa Sodankylästä

Kajaanin kaupungin uusi talousjohtaja Tarja Lempeä on kotoisin Suomussalmelta.

Matka oli pitkä, mutta merkitsi liki kotiinpaluuta.

Kaupungin uusi talousjohtaja Tarja Lempeä muutti Kajaaniin 464 kilometriä etelään Sodankylästä. Suomussalmelaislähtöiselle Lempeälle Kainuu on kotimaakunta ja Kajaani ennestään tuttu. Hän muistelee käyneensä Kajaanissa aikoinaan ostosreissuilla ja ajelleensa kaupungin kaduilla vasta ajokortin saaneena. Edeltäjäänsä, niin ikään suomussalmelaista Asta Tolosta , Lempeä ei kuitenkaan tunne.

"Se on hauska yhteensattuma", Lempeä sanoo.

Ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen Lempeä muutti Suomussalmelta Ouluun. Hän opiskeli datanomiksi ja aloitti työuransa atk-suunnittelijana Porissa. Sieltä tie vei takaisin Ouluun ja kauppatieteiden maisteriopinnot alkoivat yliopistossa.

Oulussa Lempeä oli kymmenen vuotta Nokialla muun muassa tiedonhallinnan asiantuntijana.

"Siellä organisaatio oli hyvin ketterä ja organisaatiomuutoksia tehtiin tiheästi. Siihen tottui. Olenkin tottunut siihen, että työelämässä asiat muuttuvat ja asioita voi tehdä toisin. Toimintaa on tärkeä kehittää koko ajan", Lempeä kuvailee ja kiittelee Nokialta saamaansa oppia.

Ensikosketuksensa kuntatyöhön Lempeä sai maisteriopintojen korkeakouluharjoittelussa Limingassa. Harjoittelu painottui henkilöstöhallintoon, mutta sivusi myös taloutta. Lempeä ihastui.

"Limingan pestin jälkeen halusin syventyä talouteen. Se veti puoleensa."

Lempeä sai kirjanpitäjän sijaisuuden Oulun kaupungilta. Tämän jälkeen Lempeä työskenteli Monetra Oulu Oy:ssä useissa eri tehtävissä. Työ vei Oulun kaupungille talous- ja henkilöstöpäälliköksi, Kempeleen kuntaan talousjohtajan sijaiseksi ja Liminkaan talousjohtajaksi.

Lempeä perusti myös perheen ja sai miehensä kanssa neljä lasta.

Sodankylä houkutteli pariskuntaa miehen juurien vuoksi, ja loppuvuonna 2019 Lempeä hakeutui Sodankylän talous- ja hallintojohtajaksi. Tarkoituksena oli lähteä Lappiin pysyvästi, toisin kuitenkin kävi.

Lempeä kuvailee, että Sodankylässä oli sisäisiä ristiriitoja, eikä kaivattua työrauhaa syntynyt. Hänen mukaansa monet – ja väärät asiat – olivat politisoituneet.

Kunnanjohtaja esitti Lempeän työsuhteen päättämistä koeaikana, mutta erosi lopulta itse. Lempeä haki virkaan, mutta hävisi kalkkiviivoilla kilpailijalleen yhdellä äänellä. Virkaa toimittavana kunnanjohtajana Lempeä ehti kuitenkin toimia noin kahdeksan kuukautta.

Kajaaniin Lempeä hakeutui, koska työ Sodankylässä alkoi tuntua mahdottomalta, ja koska Pohjois-Suomessa harvoin tarjolla oleva kaupungin talousjohtajan pesti kiinnosti.

Nimityksen jälkeen Lempeä hankki Kajaanista työasunnon. Perheellä on yhä koti Tyrnävällä, jossa mies asuu, ja jossa Lempeä viettää vapaitaan. Lapset ovat jo aikuisia ja maailmalla.

Kajaanin kaupungin talouteen Lempeä on perehtynyt vasta pintapuolisesti mutta arvioi, että asetelma näyttää ainakin joiltain osin samalta kuin Sodankylässä pari vuotta sitten. Palveluja pitää perata jokaisella toimialalla, jotta tulot ja menot voisivat kohdata.

Sodankylässä tilannetta ratkottiin Perlaconin viivoittamalla tasapainottamisohjelmalla, kuten Kajaanissakin, ja sen mukaan sopeuttaminen myös alkoi. Muutosten myötä Sodankylän alijäämä kutistui, mutta lopullisesti sen sulatti koronatuki, jota valtio viime vuonna kunnille lapioi.

Kajaani ei ollut näin onnekas, vaan pyöräytti viime vuonna tilinpäätöksen alimmalle riville Suomen kunnista suurimman alijäämän, noin 12 miljoonaa euroa.

Kuiville Kajaanin kuitenkin edelleen pelasti sähköyhtiökaupoista syntynyt vanha ylijäämäpuskuri. Lisäksi Kajaanilla on kokoonsa nähden poikkeuksellisen suuri sijoitussalkku. Sen arvo oli huhtikuun lopussa 202,2 miljoonaa euroa.

Tasapainon saavuttamiseksi uusi talousjohtaja perää saumatonta yhteistyötä toimialojen, viranhaltijoiden ja päättäjien kesken. Palvelut on kammattava ja tarkasteltava, mitä voidaan tehdä toisin, ja mistä on mahdollista luopua. Juustohöylääminen ei auta, sillä se on jo tehty. On oltava rohkea.

"Väestö vähenee Kainuussa, se täytyy hyväksyä ja siihen on reagoitava. Palveluja pitää sopeuttaa siihen, mikä on aito palvelutarve. Asiakasmäärät ja palvelurepertuaarit pitää arvioida", Lempeä painottaa.

Mutta miten vaikuttaa alijäämään, jonka syntyy suurimmaksi osaksi Kainuun sotessa? Kajaanin kaupunki liikelaitoksineen on pysynyt budjetissaan, mutta soten laskut paisuvat ennalta arvaamattomasti. Tähän Lempeällä ei ole viisasten kiveä, vaan hän toistaa moneen kertaan hyvän yhteistyön merkitystä.

"Yhteisesti on päästävä käsiksi rakenteisiin ja palveluihin. Tämä on koko Kainuun asia, ehkä Puolankaa lukuun ottamatta."

Viranhaltijat voivat Lempeän mielestä vaikuttaa tuottamalla oikeaa tietoa ja lisäämällä päättäjien ymmärrystä taloudesta ja kokonaisuudesta. Tämä on myös viranhaltijoiden velvollisuus.

"Uskon täysin siihen, että soten sisällä on ammattilaiset, jotka tuntevat palvelut. He ovat avainasemassa siinä, miten palveluja voidaan järjestää niin, että toiminta on kestävällä pohjalla. Toiminta ja talous kulkevat käsi kädessä", Lempeä sanoo.

Viimeinen sana on kuitenkin päättäjillä. Kuntavaalitulosta Lempeä ei silti tunnusta jännittävänsä.

"Se on asia, joka tulee meille viranhaltijoille niin sanotusti annettuna, ja sen mukaan toimitaan."

Vapaa-ajalla Lempeä aikoo ainakin pyöräillä ja retkeillä.

"Nappasin jo Kajaanin retkeilykartan tutkittavaksi", Lempeä naurahtaa.

Hän sanoo tulleensa kaupunkiin vakavin aikein. Tarkoituksena on pysyä.

"Minulla on Kajaanista oikein mukava tuntuma. Tykkään pikkukaupungeista, luonto on täällä lähellä, ja horisonttiin voi nähdä pitkälle, kun vaarojen äärellä ollaan."