Kotimaa

Näkökulma: Saarikko joutuu selostamaan keskustan sydänmaille iskevää turvepäätöstä vielä pitkään

Keskustan puheenjohtajalla takanaan hektiset viikot. Pian katse on suunnattava kuntavaaleihin, joissa pitäisi lunastaa ainakin edellisten kuntavaalien kannatuslukemat.

Keskusta vaihtoi puheenjohtajansa Katri Kulmunista Annika Saarikkoon kaksi viikkoa sitten.

Monet odottivat Saarikkoa johtoon kuin kuuta nousemaan. Nyt hän on noussut ja suoraan aikamoiseen myräkkään.

Ensin päiviteltiin sitä, miten kahden naisen taisto valtikasta repii puoluetta. Nyt puolueen eheyttäminen ei ole ollut ykkösaihe, sillä viime päivinä on seurattu, miten Saarikko pärjäsi budjettiriihessä.

On myönnettävä, että alku ei ole ollut ruusuinen. Alkuviikosta hallitus rutisti mitä rutistettavissa oli.

Moni oli sitä mieltä, että keskusta antoi periksi. Päätettiinhän riihessä esimerkiksi turpeen verotuksen rajuista korotuksista. Tätä näytelmää keskustalaiset ovat saaneet selittää parhaan kykynsä mukaan.

Saarikko muistuttaa, että turpeen verotus nousi samassa suhteessa kuin muiden polttoaineiden. Tämä on totta, mutta mikään ei muuta sitä, että korotuksilla on yhteys maaseudun työllisyyteen.

Eduskunnan ympäristövaliokuntaa johtava Hannu Hoskonen (kesk.) ampuu kovilla. Hänen mukaansa verotuspäätös on karmea, ja se ei lupaa hyvää puolueelle.

Turpeen lisäksi Saarikko on saanut selitellä työllisyystoimia, joiden antia monet kuvailivat laihaksi.

Paikallinen sopiminen ei edennyt riihessä. Kokonaan hanketta ei sentään kuopattu.

Saarikolla on vahva usko, että asia etenee tavalla tai toisella. On totta, että tällaisessa suhdannealhossa joustavuus voisi tuoda laastariapua työllisyyteen.

Työllisyysnäkymät eivät näytä valoisilta ja Kaipolan ja Nesteen uutisten jälkeen useat olisivat kaivanneet jämäkämpää otetta.

Niin Saarikko kuin hallituskumppaninsa korostavat, että aika on poikkeuksellinen koronan takia, eivätkä silloin päde vanhat konstit, mutta tavoitteita pitää asettaa.

Keskusta on linjannut, että se tavoittelee 150 000 lisätyöllistä kuuden vuoden aikana. Tämä nostaisi työllisyysasteen 77 prosenttiin.

Linjaus on tavoittelemisen arvoinen, mutta kukaan ei tiedä, miten talous ja työllisyys kehittyvät.

Hallitus päätti jättää tiettyjä uudistuksia työmarkkinoiden omaan hanskaan.

Tuleeko näistä kättä pidempää tämän vuoden aikana? Aika moni on sitä mieltä, että ei. Silloin hallitus on luvannut tulla väliin. Saarikon ja hallituksen seuraava tulikoe onkin loppuvuodesta.

Sen jälkeen puheenjohtajan pitääkin valmistautua kuntavaaleihin.

Saarikko on aiemmin linjannut, että keskustan pitäisi saada niissä vähintään sama kuin edellisissä kuntavaaleissa eli 17,5 prosentin kannatus. Kova tavoite, varsinkin kun tiedetään, että samalla hunajapurkilla lusikoivat perussuomalaiset.

Keskustan kannatus laahaa edelleen, mutta kymmenenkin prosentin joukko on tärkeä Saarikolle. Se on pohja, jolle hän alkaa rakentaa uutta keskustaa, tai keskustaliittoa, jota nyt lanseerataan. Puolueen virallista nimeä ei sentään muuteta. Hyvä niin. Harvoin ulkoinen ehostus kantaa hedelmää.

Saarikon yrityksellä nostaa neliapilat ylös on kohtalonyhteys koronaan. Kun kriisi hellittää, talous alkaa toivottavasti kasvaa ja hyvinvointi lisääntyä. Mitä enemmän sitä saadaan, sitä enemmän sataa mannaa hallituksen laariin.

Keskustalle on harmillista, että suosio on lipunut pääministeripuolueelle ja Sanna Marinille (sd.).

Tämäkin kertoo, että paljon on kiinni siitä, kuka puoluetta johtaa. Aika näyttää, nouseeko Saarikko yhtä valovoimaiseksi tähdeksi.

Puheenjohtajan linjapuhe sisälsi tuttuja teesejä; taloutta, työtä, oikeutta asua missä haluaa nuoria unohtamatta. Valtion velankasvusta Saarikko on monen muun lailla huolissaan. Velkavaihde ei saa jäädä päälle.

Oliko tässä heitto hallituskumppaneille siitä, että velanotto saisi riittää?

Saarikko maalaili, että keskusta on turvallinen matkakumppani muutosten tiellä. Kumppani, jolla on ruisleipää eväänä.

Rukiin syönti on tunnetusti kasvattanut voimaa, ja sellaista puolue nyt tarvitsee.

Saarikko on peräänkuuluttanut positiivista ajattelua.

Ainakin osa toiveesta on toteutunut. Hän on saanut ympärilleen mieleisensä joukkueen, jolla on energinen ote. Varapuheenjohtajille on jaettu omat erityisalueet niin kuin joukkuepelaajalta osasi odottaakin.