Mielipiteet

Näkökulma: Sata vuotta yhteiskuntavastuuta

Kirjoittaja on Suomen Lottaperinneliitto ry:n puheenjohtaja.

Lotta Svärd -järjestön perustamisesta tulee maaliskuussa 2021 kuluneeksi sata vuotta. Järjestö ehti toimia vain 23 vuotta. Toiminta päättyi Moskovan välirauhanehtojen ja valvontakomission vaatimusten seurauksena vuonna 1944. Lotta Svärd -järjestö oli aikanaan maailman suurin naisten vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö.

Enimmillään jäsenenä oli 240 000 naista, joista pikkulottia oli noin 50 000. Tätä ennätystä ei ole vieläkään lyöty. Lotta Svärd -järjestön suurta merkitystä varsinkaan sotavuosina on mahdotonta kiistää.

Lottien sota-ajan työ on parhaiten tunnettua ja arvostettua. Kaikki lotat antoivat lottalupauksen. Lottia oli kahdenlaisia: toimenlotat ja huoltolotat. Toimenlotat olivat kirjallisesti sitoutuneet lähtemään tarvittaessa komennukselle minne tahansa. Siksi vaatimuksena oli, että lotta oli perhesuhteiltaan riippumaton.

Kotirintamalla palvelevia lottia kutsuttiin huoltolotiksi ja he tekivät lottatyötä pääsääntöisesti omien töiden ja tehtävien ohessa kotiseudulla. Kaikki lottien toiminta tapahtui jaoksissa, joita olivat lääkintä, muonitus, varustetyö sekä keräystoiminta. Jokaisen lotan oli kuuluttava johonkin jaokseen. Sota-aikana raskain komennus, johon lotta voitiin määrätä, oli kaatuneiden evakuointikeskus (KEK). Siellä sankarivainajien ruumiit sulatettiin, pestiin ja siistittiin kotiinkuljetusta varten.

Lotta Svärd -järjestön päämäärä ennen sodan syttymistä oli kouluttautuminen pahimman varalle. Paikallisyhdistykset järjestivät neuvontailtoja ja piiritaso syventävää jatkokoulutusta. Sodan sytyttyä koulutuksen painopiste siirtyi toimenlottien erikoistumiskoulutukseen, joka muotoutui puolustusvoimien tarpeista.

Avustaminen on aina kuulunut lottien toimintaan. Aluksi varainhankinta ja avustustoiminta suuntautuivat suojeluskuntien hyväksi. 1930-luvulla avustuskohteita olivat myös Suomen Punaisen Ristin, Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja tuberkuloosiliiton valtakunnalliset toiminnot.

Paikallisesti tuettiin sairaaloita, kunnalliskotien asukkaita sekä vähävaraisia perheitä. Varoja hankittiin alkuun järjestämällä keräyksiä ja tapahtumia. Vuosien myötä paikalliset Lotta Svärd -yhdistykset ryhtyivät myös liiketoimintaan, perustettiin mm. kahviloita ja kauppoja. Avustustoiminnan huipentuma oli vuonna 1930 puolustusvoimien suoranaisesta pyynnöstä varustaa kahdeksan kenttäsairaalaa. Lotat keräsivät tätä varten 3,6 miljoonaa markkaa (noin 1,2 miljoonaa euroa).

Huolimatta siitä, että Lotta Svärd -järjestön toiminta lakkautettiin äkkinäisesti ja suuressa surussa, menetystä ei jääty surkuttelemaan. Heti kun lakkauttamisuhka oli aistittavissa naiset aloittivat toimenpiteet säätiön perustamiseksi. Säätiön tarkoituksena oli jatkaa avustus- ja huoltotyötä. Noin kuukautta ennen kuin Lotta Svärd -järjestö piti lakkauttaa kutsuttiin koolle piirijärjestöjen kokous, jossa perustettiin ja hyväksyttiin säännöt Suomen Naisten Huoltosäätiölle. Alkuvaiheessa ensisijainen tuki kohdistui sotatoimialueelta palaavien naisten auttamiseen. Apua sai mm. vuokranmaksuun ja ammatinharjoittamiseen tarvittavien työvälineiden hankintaan.

Samanaikaisesti Rajatoimiston alaisuudessa johtotehtävissä toimineet lotat perustivat Työmaahuolto ry -nimisen yhdistyksen, joka sittemmin muuttui osakeyhtiöksi. Sen tehtävänä oli työllistää lottakomennukselta palaavia lottia. Nämä lotat olivat muonittamassa mm. jälleenrakennustyömailla. Työmaahuollon tunnetuin tehtävä oli Helsingin olympialaisten ruokahuollon hoitaminen. 1960-luvulla yrityksellä oli jo yli sata ruokalaa ja runsas vuosikymmen myöhemmin yritys myytiin Karl Fazer Oy:lle.

Paikallisyhdistykset ja piiriosastot lahjoittivat pikaisesti mahdollisuuksien mukaan omaisuuttaan Suomen Naisten Huoltosäätiölle. Loput varat, joita ei ehditty lahjoittamaan säätiölle, siirtyivät valtiolle. Vuonna 1952 nämä valtiolle siirtyneet varat, 75 Mmk (noin 2,3 M€) siirrettiin Alli Paasikiven säätiölle, joka pyrki lisäämään perheiden sosiaalista turvallisuutta.

Vuonna 2004 Suomen Naisten Huoltosäätiö muutti nimensä Lotta Svärd Säätiöksi. Säätiö on jakanut avustuksia 2000-luvulla noin 50 miljoonaa euroa. Keskeinen avustuskohde on ollut entisten lottien ja pikkulottien kuntoutus ja avustustoiminta, ja tämä jatkuu niin kauan kuin he ovat keskuudessamme. Tämän lisäksi säätiö ylläpitää Lottamuseota Tuusulassa sekä avustaa mm. Naisten Valmiusliiton ja Suomen Lottaperinneliiton toimintaa.

Tulevaisuudessa säätiö haluaa edelleen olla mukana tarjoamassa edellytyksiä naisten kouluttautumiseen kriisitilanteiden varalle, avustamassa hädänalaisia naisia ja lapsia sekä ylläpitämässä lottaperinnettä yhdessä lottaperinneyhdistysten kanssa.

Lotta Svärd -hengessä on sata vuotta kannettu huolta niin Suomen itsenäisyydestä kuin myös apua tarvitsevista naisista ja lapsista. Suomen Lottaperinneliiton keskeinen tehtävä on ylläpitää ja huolehtia siitä, että tieto lottien arvokkaasta työstä isänmaan hyväksi tulee säilymään seuraaville sukupolville.

Tänään vietetään talvisodan päättymisen muistopäivää.