Kotimaa

Näkökulma: Sinä päätät, palauttaako koronarokote normaalin arjen vai ei

Pandemian päättyminen on näköpiirissä, mutta loppusuoralle riittää vielä kuoppia ilman rokotevastaisuuttakin. Jos haluamme palata niin sanottuun normaaliin, on meidän maallikoiden hoidettava oma osuutemme kampittamisen sijaan, kirjoittaa ympäristötoimittaja Jami Jokinen.

Pandemian loppusuora häämöttää.

Rokotukset koronavirusta vastaan on jo aloitettu Britanniassa, ja sama tehtäneen EU-maissa viimeistään vuodenvaihteen tienoilla.

Loppusuora on valitettavasti pidempi kuin moni haluaa uskoa. Edessä on myös kuoppia, joista osan uhkaavat kaivaa ihmiset itse.

Rokotteiden tehoksi arvioidaan jopa yli 90 prosenttia.

Lukema perustuu kuitenkin tutkimusolosuhteisiin. Siksi ei ole varmaa tietoa siitä, kuinka hyvä teho on tosielämässä ja väestötasolla.

Sitäkään ei tiedetä varmasti, kuinka suurella osalla väestöstä tulee olla juuri tätä virusta vastaan immuniteetti, jotta niin sanottu laumasuoja pysäyttää viruksen leviämisen sekä sammuttaa epidemian kansallisesti ja globaalisti.

Yleinen arvio – siis arvio – on koronaviruksen kohdalla 60–70 prosenttia.

Kirjoitin muutama viikko sitten tutkimuksesta, jossa mallinnettiin eritehoisten rokotteiden kykyä lopettaa koronaepidemia.

Juttuun haastattelemani Tampereen yliopiston epidemiologian professori Pekka Nuorti huomautti, että yksinkertaistettuna kyse on helposta kertolaskusta: rokotteen teho x rokotekattavuus = vastustuskykyisten osuus väestöstä.

Jokainen voi kotona sijoittaa yhtälöön eri lukuja ja katsoa, kuinka tehokkaasti tavoitteeseen pääsyä voidaan kampittaa rokotevastaisuudella.

Erityisen helppoa se on, jos laumasuojaan vaadittu prosenttiosuus onkin oletettua suurempi tai rokotteiden teho selvästi toivottua pienempi.

Eivätkä kuopat lopu vielä tähän.

Mallinnuksessa huomioitiin myös erilaiset epidemiatilanteet rokotusten alkaessa sekä rokotuskampanjojen nopeus ja kattavuus.

Tulokset olivat karuja. Mallien mukaan viruksen leviämistä ei saada kunnolla kiinni edes 90 prosentin tehoon yltävillä rokotteilla, jos epidemiatilanne on kovin huono rokotusten aikana.

Tilannetta vaikeuttaa vielä se, että rokotteita ei saada rajattomasti, rokotuskampanja vie kuukausia ja kuukausia. Immuniteetin kehittymiseenkin menee rokotuksen jälkeen viikkoja.

Siksi on oleellista, että väki ei väsy maskien käyttöön ja rajoitusten noudattamiseen. Se varmistaa, että epidemiatilanne pysyy kurissa koko rokotuskampanjan ajan.

Kyse on väistämättä vielä kuukausista, ellei sitten odottamisesta kesän korvalle asti – ja tämäkin vain siinä tapauksessa, että rokotevastaisuus tai rokotteiden teho tosielämässä eivät tuo uusia yllätyksiä.

Moni olettaa (ja moni virheellisesti), ettei koronavirus ole merkittävä riski omalle terveydelle. Siksi maskien vaivaa tai rokotteiden mahdollisia haittoja ei haluta.

Itsenäisyyspäivänä ja sotavertauksia tihkuvassa joukkueurheilussa ihaillaan kyllä uhrautumista yhteisen tavoitteen vuoksi, mutta samat arvot eivät tunnu aina pätevän pandemiatilanteessa. Mahdollisuus turvata muiden terveyttä tai jopa elämää ei riitä kaikille motiiviksi.

Tässä on hyvä muistaa, että seuraavan pandemiaviruksen – joka väistämättä tulee – profiili voi olla aivan toinen. Se voi olla esimerkiksi muuntunut lintuinfluenssa, joka tappaakin ikäihmisten sijaan pääosin vaikkapa kolmekymppisiä.

Kuinka moni nyt rokotevastainen huutaa silloin epäitsekkyyden perään?

Kukaan ei voi taata, ettei rokotteista tule väestötasolla myös haittoja.

Kyse on tässäkin hyötyjen ja riskien puntaroinnista. Maailman tilannetta katsomalla huomaa helposti, kummat ovat nyt voitolla.

Onnistumista vaikeuttavista tekijöistä kannattaa eliminoida ne jotka voi. Rokotteiden ottaminen ja rajoitusten tunnollinen noudattaminen ovat ainoat asiat, joihin me maallikot voimme vaikuttaa.

Kampittamalla jarrutamme rokotteiden mahdollisuutta palauttaa niin sanottu normaali arki paljon nopeammin kuin odottamalla tartunnoista syntyvää laumasuojaa – jos sellainen ylipäätään kehittyisi.

Se tarkoittaa myös aivan turhia terveydenhuollon ammattilaisten uupumisia, turhia talouskurimuksia sekä ennen kaikkea turhaa kärsimystä ja kuolemia.