Mielipiteet

Näkökulma: Yksilöllinen palveluohjaus tukee nuoren työllistymistä

Kaisa Mylly, sosionomi (AMK), työskentelee Kajaanin kaupungin työllisyyspalveluissa palveluohjaajana. Valmistui joulukuussa 2020 Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutuksesta Kajaanin ammattikorkeakoulusta.

Rauni Leinonen, KT, TTM, yliopettaja, Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutuksen vastuuopettaja, Kajaanin ammattikorkeakoulu

Työ- ja elinkeinoministeriön tilaston mukaan Kainuun työttömyysaste oli vuoden 2020 lokakuussa 9,9 prosenttia. 15–24-vuotiaiden nuorten työttömyysaste Kainuussa oli samaan aikaan 11 prosenttia. Korkealla olevan työttömyysasteen alentaminen on välttämätöntä työvoiman saatavuuden, julkisen talouden kustannusten kannalta ja työmarkkinoilta syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Työllisyydenhoidon mallintaminen on poliittista päätöksentekoa, ja aiheeseen liittyy vahvoja mielipide-eroja. Yhtä mieltä ollaan siitä, että kansantaloudellisesti ja inhimillisesti on merkitystä sillä, onko ihminen työssä vai työttömänä.

Marinin hallituksen esittämissä työllisyystoimenpiteissä kuvataan Pohjoismaisen työvoimapalvelun malli. Sen mukaan asiakas ilmoittautuu työnhakijaksi netissä, mutta häntä tavataan kasvotusten työnhaun alkuvaiheessa kahden viikon välein. Yksilöllisessä työllistymissuunnitelmassa sovitaan työnhakijan vastuista ja velvoitteista, sekä tarkoituksenmukaisista työllistymistä tukevista palveluista. Palvelumallin mukaisesti työllisyysasioiden hoitamisen alkuvaiheessa siirrytään netistä enemmän kasvokkain tapahtuvaan ohjaukseen. Muutos koskettaa työnhakijoita ja -tekijöitä. Asiakkaat pitää saada takaisin "saman pöydän ääreen" keskustelemaan tilanteesta ja miettimään työllistymistä edistäviä ratkaisuja yhdessä.

Työntekijöillä pitää olla moninaisen osaamisen lisäksi osaamista soveltaa erilaisia asiakas- ja palveluohjauksen menetelmiä. Älylaitteet ovat muuttaneet sosiaalista vuorovaikutusta. Teknologia ja sen tuomat muutokset työntekijän ja työnhakijan yhteydenpidossa ovat voineet jopa lisätä perinteisen vuorovaikutuksen arvostusta ja tarvetta.

Suomalaista palvelujärjestelmää leimaa pirstaleisuus ja päällekkäisyys. Samaa asiaa voi hoitaa useat eri toimijat, jotka eivät kohtaa toisiaan. Nuorille tarpeenmukaisia palveluja tuottavat muun muassa Kela, koulutus- ja nuorisotoimi, työllisyyspalvelut sekä sosiaali- ja terveydenhuolto. Nuorelle työnhakijalle voidaan tehdä eri näkökulmista useita, toisiaan kohtaamattomia palveluntarpeen arviointeja.

Samojen asioiden toistelu, elämäntilanteen ns. polkiessa paikoillaan, on turhauttavaa. Viranomaisten käyttämien käsitteiden ymmärtäminen ja kokonaisuuden hahmottaminen voi olla nuorelle työnhakijalle haasteellista. Hän ei ehkä tiedä velvollisuuksiaan tai sitä, kuka on hänen asioidensa hoitaja missäkin organisaatiossa tai/ja missäkin asiassa.

Perinteisesti kaikki työnhakemiseen liittyvät palvelut ovat kuuluneet te-toimistolle, mutta Kainuussa asia todennäköisesti muuttuu vuoden 2021 aikana. Kainuun alueen kunnat (paitsi Puolanka) ovat mukana vuosille 2021–2023 ajoittuvassa työllisyydenhoidon kuntakokeilussa, jonka aikana kunnilla, te-toimistolla ja Kainuun sotella on ennen kokematon mahdollisuus tehdä yhteistyötä kokeiluun kuuluvien asiakasryhmien työllisyydenhoidossa.

Asiakasryhmiä ovat työttömät, joilla ei oikeutta ansiopäivärahaan, alle 30-vuotiaat työnhakijat sekä vieraskieliset työnhakijat. Kokeilun tavoitteena on kehittää ajanmukaiset, vaikuttavat sekä kustannustehokkaat asiakaspalveluprosessit, joiden mukaisesti vähennetään ja ennaltaehkäistään työttömyyttä. Kokeilussa ei perusteta työllisyydenhoitoon uutta toimijaa, vaan integroidaan nykyiset toimijat tuottamaan työllistymistä tukevat palvelut yhdessä.

Tavoitteena on muotoilla sekä työnhakijoiden että työnantajien palvelut aikaisempaa henkilökohtaisemmiksi ja asiakkaiden tavoitteita tukeviksi monialaisiksi kokonaisuuksiksi. Kuntakokeilun tarkoituksena on mahdollistaa asiakkaille sujuvat palvelupolut ja oikea-aikaiset palvelut. Keskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen tavoitteena on periaate, jossa asiakas saa työllistymisensä edistämiseksi tarvitsemansa tuen heti ensimmäisestä yhteydenotosta alkaen.

Nuoren henkilön työttömyyteen puututaan tiiviisti ja tehokkaasti jo työttömyyden alussa. Näin ennaltaehkäistään työttömyyden pitkittymistä, ja sen myötä työttömyyden hoidosta aiheutuneiden kustannusten lisääntymistä.

Monitoimijaisen ja -alaisen yhteistyön tekemistä edellytetään laajasti asiakkaan asemaa määrittelevässä lainsäädännössä. Kaikkien asiakaspalvelujärjestelmiin liittyvien ratkaisujen pitää luoda toimintaedellytyksiä eri hallinnonalojen väliselle esteettömälle ja sujuvalle yhteistyölle. Monialaisen yhteistyön tulee olla sisäänkirjoitettuna työllisyyttä tukeviin palvelurakenteisiin.

Nuoren työllistymisen tärkein mahdollistaja on kuitenkin kaikkien toimijoiden välinen avoin dialogi ja myönteinen asenne. Tuetaan yhdessä työttömän nuoren tulevaisuutta.

Lähteet:

Mönkkönen, K. 2018. Vuorovaikutus asiakastyössä. Asiakkaan kohtaaminen sosiaali- ja terveysalalla. Helsini. Gaudeamus.

Tilastokeskuksen PxWeb-tietokannat. N.d. https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/.

Tilastotietokanta Kelasto. N.d. https://www.kela.fi/kelasto.

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma. 2019. Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-808-3

Alasalmi, J., Alimov, N., Ansala, L., Busk, H., Huhtala, V-V, Kekäläinen, A., Keskinen, P., Ruuskanen, O-P & Vuori, L. 2019. Työttömyyden laajat kustannukset yhteiskunnalle. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 16. Viitattu 5.1.2.2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-645-4